Kokemäenjoen vedelle ei näillä näkymin tule käyttörajoituksia nikkelipäästön jäljiltä. Ely-keskuksen asiantuntija kuitenkin varoittaa päästön mahdollisista pitkäaikaisseurauksista.
Porin seudun ympäristöviranomainen tiedotti torstaina, että jokiveden käyttörajoituksille ei ole perustetta ainakaan toistaiseksi. Joessa saa myös uida. Mittausten perusteella päästö laimenee nopeasti kulkeutuessaan virran mukana.
Jokivettä saa käyttää tavalliseen tapaan Harjavallassa, Nakkilassa, Ulvilassa ja Porissa. Rajoituksia ei esitetä myöskään Porin edustan merialueelle.
Myöhemmin otetaan näytteitä pohjasedimentistä. Niiden perusteella päätetään mahdollisista ruoppausten rajoituksista.
Norilsk Nickelin tehtailta vuoti viikonloppuna jokeen 66 tonnia nikkeliä, kun ympäristölupa sallii 550 kilon päästöt vuodessa.
Päästöstä ei ole tehty tähän mennessä poliisille tutkintapyyntöä. Varsinais-Suomen ely-keskus pohtii mahdollisia jatkotoimia asiassa.
Mitä päästö aiheuttaa meressä?
Ely-keskus on suositellut varovaisuutta jokiveden käytön suhteen. Pitoisuuksien laimenemisesta huolimatta Kokemäenjoen tilanne ei ole vielä lähelläkään normaalia, sanoo erikoisasiantuntija Harri Helminen. Hänen arvionsa mukaan päästöstä voi olla pitkäaikaisia seurauksia.
-Vaikka pitoisuudet laimenevat, täytyy muistaa, kuinka korkealta tasolta ne lähtivät ja ovat edelleen.
Helmisen mukaan kaikki nikkeli ei poistu mereen, vaan osa siitä jää jokiveteen ja pohjasedimenttiin.
-Toinen puoli on, mitä päästö aiheuttaa meressä. Nikkeli on alkuaine, eikä se häviä mihinkään luonnon kierrossa.
Nikkelin haitallisuutta kuvaa Helmisen mukaan se, että EU-tasolla aineen ympäristölaatunormeja ollaan kiristämässä. Kun raja-arvona nyt on 20 milligrammaa nikkeliä litrassa, sitä esitetään laskettavaksi 4 milligrammaan litrassa.
Helminen ottaa vertailukohdaksi Äetsässä olleen kloorialkalitehtaan, josta pääsi 1970-luvulla elohopeaa Kokemäenjokeen.
-Elohopea kiertää vedessä edelleen ja kertyy kaloihin.