Vaaleissa äänestävät yleensä aktiivisimmin ne, jotka voivatkin hyvin. Terveysongelmista kärsivät tai kroonisesti sairaat äänestävät suhteellisesti vähemmän. Näin on odotettavissa myös tammikuun aluevaaleissa.
– Siitä tulee osallisuus- ja edustavuuskuilu. Näissä vaaleissa tämä on valitettavasti erityisen irvikuvallista, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Hän viittaa siihen, että aluevaaleissa on nimenomaan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, kohdentamisesta ja laadusta. Ylipäätään asioista, jotka koskettavat sellaisia ihmisiä, jotka terveytensä kanssa kamppailevat.
Tutkimukset kertovat, että tietyt sairaustyypit kuten esimerkiksi syöpä, saattavat Wassin mukaan aktivoida poliittista osallisuutta, mutta vain jos edunvalvonta on järjestäytynyttä.
Myös Kuntaliitossa jaetaan sama käsitys.
– Ne, jotka oikeasti tarvitsevat kunnallisia palveluja, eivät välttämättä ole yhtä aktiivisia, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Kuntaliitossa on tehty 1990-luvulta lähtien laajoja kuntalaiskyselyitä. Niistä voidaan Pekola-Sjöblomin mukaan päätellä myös, että etenkin sosiaalipalveluita kuten päihdepalveluja, lastensuojelua tai mielenterveyspalveluja tarvitsevien joukossa on sellaisia, jotka vähemmän äänestävät.
Kuntaliitossa ollaan huolissaan vähäosaisimpien sekä alle 30-vuotiaiden nuorten ja ulkomaalaistaustaisten heikommasta äänestysinnosta. Asiat, joita aluevaltuustoissa jatkossa päätetään, koskevat kuitenkin kaikkia.
