Suomen urheiluliiton puheenjohtajan Riikka Pakarisen mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön viime viikolla julkistamissa kesälajien urheilija-apurahoissa on yleisurheilun osalta ongelmakohtia.
Pakarisen mielestä apurahojen keskittämisen avulla tavoitteena on parantaa suomalaista olympiamenestystä, mutta nyt kohdennuksessa ei oteta huomioon, onko kyseessä olympialaji vai ei.
– Jos halutaan arvottaa yhtäläisesti myös ei-olympialajeja, niin pitäisikö olympialajienkin kohdalla ajatella arvottamista ja lajiohjelmia monella tasolla, Pakarinen pohtii Urheiluliiton kotisivuilla maanantaina julkaistussa kolumnissaan.
Vain 16 yleisurheilijaa saa apurahan, kun aiemmin luku oli 41. Yhteensä apurahan saajia on 76. Heistä 26 urheilijaa saa 24 000 euroa ja 50 urheilijaa 12 000 euroa. 24 000 euron apurahoista 19 myönnettiin kaksivuotisina.
– 12 000 euron apurahan kriteeri on lähivuosien top-8 sijoitukset globaaleissa arvokilpailuissa, minkä arvioiminen ja ennustaminen on varsin epävarmaa ja etenkin subjektiivista, Pakarinen kirjoittaa.
Hänen mielestään "apurahapäätöksissä on valitettavan monen yleisurheilijan kohdalla linjattu, että realistista mahdollisuutta globaalin arvokilpailun top-8:aan ei ole". Pakarinen kertoo olevansa asiasta eri mieltä "useammankin kärkiyleisurheilijamme kohdalla".
Pakarinen nostaa esille myös, että potentiaalisia yleisurheilun ensi kesän EM-mitalisteja jäi apurahan saajien ulkopuolelle. Hän mainitsee nimeltä Lotta Haralan, Aku Partasen ja Senni Salmisen.
– Nykymallin suurin huoli kohdistuu itselläni kuitenkin nuorten asemaan, Pakarinen kirjoittaa.