Apulaisprofessorin mukaan on epäselvää, miten ja missä Venäjä tarkkaan ottaen aikoo haastaa ulosottolaitoksen takavarikkopäätöksen.
Helsingin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Ukri Soirila ei usko, että Venäjällä on menestyksekkäitä mahdollisuuksia haastaa Ulosottolaitoksen päätöstä takavarikoida Venäjän valtion omaisuutta Suomessa.
– Venäjä on hieman sitonut omia käsiään siinä, ettei se ole tullut kovin innokkaasti tullut osalliseksi tällaisissa pakollisissa riidanratkaisumenettelyissä. Se on myös lähtenyt monista kansainvälisistä sopimuksista, Soirila sanoo.
Lue lisää: Luuri korvaan venäjäksi: Näin takavarikoiduissa kiinteistöissä suhtauduttiin MTV:n puheluihin
STT:n ulosottoviranomaiselta saamista asiakirjoista ilmenee, että venäläisomaisuuden takavarikkolistalla on reilusti yli 40 kohdetta. Kohteiden joukossa on sekä kiinteistöjä että huoneistoja, mukaan lukien myös erilaisia autopaikkoja. Ulosottoviranomaisen asiakirjoissa päiväykseksi on merkitty viime torstai.
Kohteet sijaitsevat ainakin Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Saltvikissa Ahvenanmaalla. Niiden yhteisarvo on useita kymmeniä miljoonia euroja. Ulosottolaitoksen mukaan takavarikkoja voidaan kaikkiaan tehdä jopa 4,2 miljardin euron edestä.
Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoo STT:lle lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin vuoksi. Nootissa esitetään suurlähetystön mukaan jyrkkä protesti Suomen viranomaisten toimien johdosta. Venäjä on myös kertonut haastavansa päätöksen oikeusteitse.
Soirilan mukaan on epäselvää, missä tuomioistuimessa Venäjä asian riitauttaisi, Soirila arvioi.
– Kansainvälisissä tuomioistuimissa Venäjä ei ole hyväksynyt tuomioistuimen toimivaltaa, joten Venäjä ei vain voi tuoda tapausta Suomea vastaan ratkaistavaksi. Suomen pitäisi suostua siihen. Sama koskee välimiesmenettelyä, ellei sitten löydy sellaista sopimusta, jossa sekä Suomi että Venäjä ovat osallisia ja jonka artikla velvoittaa ratkaisemaan asian tietyllä tavalla.
Asian taustalla on Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen päätös, jonka nojalla Venäjä on velvoitettu maksamaan ukrainalaiselle öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazille noin viisi miljardia euroa korvauksena Krimin miehityksen sille aiheuttamista tuhoista.
Välitystuomioistuimessa ratkotaan valtioiden välisiä kiistoja. Ne tulevat tuomioistuimen ratkaistavaksi joko valtioiden tuomina yksittäisinä tapauksina tai valtioiden välisten sopimusten perusteella.