Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoo STT:lle lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin vuoksi. Nootissa esitetään suurlähetystön mukaan jyrkkä protesti Suomen viranomaisten toimista.
Ulkoministeriön viestinnästä vahvistettiin tänään tiistaina illalla, että ulkoministeriö on saanut nootin tänään.
STT:n ulosottoviranomaiselta saamista asiakirjoista ilmenee, että venäläisomaisuuden takavarikkolistalla on reilusti yli 40 kohdetta.
Kohteiden joukossa on sekä kiinteistöjä että huoneistoja, mukaan lukien myös erilaisia autopaikkoja. Ulosottoviranomaisen asiakirjoissa päiväykseksi on merkitty viime torstai.
Kohteet sijaitsevat ainakin Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Saltvikissa Ahvenanmaalla.
"Ei virallista ilmoitusta"
Venäjän suurlähetystö kertoi STT:lle sähköpostitse, että se on saanut listan takavarikoiduista kohteista ulosottolaitokselta tiistaina, mutta ulkoministeriö ei ole toimittanut sille virallista ilmoitusta takavarikoinnista.
Suurlähetystö sanoi, että kaikki mainitut kiinteistöt ovat Venäjän federaation omistuksessa. Sen mukaan niihin kuuluu muun muassa diplomaattien asuntoja, ja puolet niistä on diplomaattista omaisuutta.
Suurlähetystön mukaan Suomen viranomaisten toiminta loukkaa törkeästi kansainvälisen oikeuden määräyksiä.
Presidentti Alexander Stubb sanoi tiistaina Kiinan-vierailullaan toimittajille, että Suomen Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnissa on kyse lainsäädännön mukaisesta laillisesta toiminnasta.
– Ulosottolaitos hoitaa tehtäväänsä Suomen lain puitteissa, Stubb sanoi.
Neljän miljardin takavarikko
Helsingin käräjäoikeus määräsi elokuussa Venäjän valtion omaisuutta takavarikkoon noin neljän miljardin euron arvosta, käy ilmi STT:n oikeudelta hankkimasta päätöksestä.
Helsingin Sanomat ja Yle uutisoivat aiemmin, että Venäjän valtion omistamia kiinteistöjä on alettu takavarikoida eri puolilla Suomea.
Ulosottolaitoksen toimien taustalla on Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen antama päätös.
Tuomioistuin määräsi huhtikuussa 2023 Venäjän maksamaan ukrainalaiselle öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazille noin viisi miljardia euroa korvauksena Krimin miehityksen sille aiheuttamista tuhoista.
Asia ilmenee muun muassa Naftogaz Groupin sivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Kuusi eri yhtiötä
Käräjäoikeuden elokuisesta päätöksestä ilmenee, että päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta annettiin ilman, että Venäjälle varattiin mahdollisuutta tulla kuulluksi.
Vaatimuksen turvaamistoimesta teki kaikkiaan kuusi eri yhtiötä. Osa oikeuden asiakirjoista on salaisia.
Esimerkiksi Yle uutisoi Reutersin pohjalta, että Venäjä aikoo nostaa kanteen omaisuutensa takavarikoimisesta Suomessa osana Naftogazin sitä vastaan nostamaa kannetta.
Naftogaz Groupin sivuilla olevan tiedotteen mukaan jäädytettävään Venäjän valtion omaisuuteen kuuluu kiinteistö- ja muuta omaisuutta kymmenien miljoonien dollarien edestä.
Ukrainalaisyhtiö on hakenut Venäjän omaisuutta takavarikkoon myös muissa länsimaissa.
Naftogazin sivuilla todetaan, että Suomen toiminnassa on kyseessä ensimmäinen julkisesti tunnettu onnistunut varojen jäädyttäminen Ukrainan ulkopuolella.
Lue myös: Katso lista: Tällaisia kiinteistöjä Suomi takavarikoi Venäjän omistuksesta
Venäjä ärähti Suomen takavarikoista – Kreml uhkailee oikeustoimilla
Presidentti Stubb kommentoi Venäjän omaisuuden takavarikointia
Nootti-sanasta muistetaan noottikriisiSanalla nootti on Suomessa huolta herättävä kaiku, mikä johtuu 1960-luvulla koetusta noottikriisistä. Noottikriisi alkoi 30. lokakuuta 1961, kun lännen voimien kasvun huolestuttama Neuvostoliitto lähetti Suomelle sotilaskonsultaatioon liittyvän nootin. Neuvostoliito esitti YYA-sopimukseen vedoten konsultaatioita ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan takia”. Presidentti Urho Kekkonen sai tiedon nootista Havaijilla kesken Yhdysvaltain vierailuaan. |