Antureita peltoihin, keinolihaa pizzoihin, maissinviljelyä Etelä-Suomessa – megatrendit myllertävät maataloutta lähivuosikymmeninä

– Sitten on vielä se neljäs ryhmä maatiloja, jotka jatkavat toimintaansa vähän niin kuin nykyisellä toimintakonseptilla. Erityisesti tällaiset iäkkäiden viljelijöiden hallussa ilman potentiaalista jatkajaa olevat pienehköt tilat, joilla velkarahoitus on vähäinen ja kannattavuus kuitenkin kohtuullinen, saattavat pysyä pitkäänkin tuotannossa, Niemi arvioi.

Teknologia apuun

Uusi teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia maataloudelle. Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Heini Lehtosalo uskoo, että jo kymmenen vuoden aikana teknologia tulee apuun esimerkiksi vesitalouden hallintaan ja täsmäviljelyyn.

– Eli data kertoo missä tarvitaan ravinteita, missä siellä pellossa on riittävästi vettä ja minne tarvitaan ehkä lisää vettä, miten se vesitalous toimii missäkin kohtaa peltoa. Kaikkeen tällaiseen voidaan asentaa erilaisia antureita ja vaikkapa lannoitusta voidaan tarkentaa sillä, että otetaan valokuvia kasvustosta ja traktorit osaavat tiputtaa ravinnetta oikeaan kohtaan.

Suomessa teknologioiden käyttöönotto on ollut verrattain hidasta, koska pienehköille tiloille niihin satsaaminen ei aina ole kannattavaa. Lehtosalo peräänkuuluttaa yhteistyötä.

– Investointi yksittäistä tilaa kohden on verrattain suuri. Mutta mitä jos ostaisikin sen kapistuksen kavereiden kanssa kimpassa? Sellaisia pellepelottomia tarvitaan, jotka vain lähtevät kokeilemaan kaikkea. Sitten kaveritkin huomaavat, että ehkä tuo oli kannattavaa.

Kaikki työpaikat eivät katoa

Niemen mukaan yksi visio on täysautomaattisuus, jossa autonomisista peltotyökoneista koostuva järjestelmä suunnittelee ja toteuttaa viljelyn.

– Ei siellä enää tarvita välttämättä ihmistä ohjaamassa muuten kuin tietokoneen äärellä. Ei nyt varmaan olla ihan vielä lähellä sitä, mutta tämä mahdollisuus meillä on.

Lehtosalo muistuttaa, että teknologiat tarvitsevat aina ihmisiä. Työpaikkoja voi vielä hävitä jonkin verran, mutta ei ehkä niin paljon kuin voisi luulla.

– Se ei mene niin, että kymmentä poistuvaa tilaa vastaan poistuu myös kymmenen työpaikkaa. Osa niistä työpaikoista säilyy kyllä. Siellä mennään esimerkiksi kaverille töihin. Työ myös ehkä muuttuu.

Keinoliha voi tulla arkiruokaan

Teknologia saattaa mullistaa tulevaisuudessa koko ruokajärjestelmän, jos ruuan raaka-aineita pystytään korvaamaan keinotekoisesti. Jos esimerkiksi keinoliha löisi läpi, se tarjoaisi mahdollisuuden ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Keinotekoisen ruuan etuna voisi olla myös se, ettei se ole riippuvainen pelloista ja sitä kautta vaihtuvista sääoloista.

– Keinolihan tutkijat itse sanovat saavansa kustannukset niin alhaisiksi, että jo kymmenen vuoden päästä se alkaa tulla kauppojen hyllyille. Kuluttajien näkemys on mielenkiintoinen, hyväksyvätkö he tällaisen vai haluavatko he autenttista ruokaa, Niemi pohtii.

Niemi arvelee, että tulevaisuudessa esimerkiksi pizzan päällä ja janssoninkiusauksessa saatetaan käyttää keinolihaa, mutta viikonloppuisin tai juhla-aterioilla halutaan autenttista ruokaa.

Suomi voi hyötyä lämpimämmästä ilmastosta

Yksi maatalouteen tulevaisuudessa voimakkaasti vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Vielä kymmenen vuoden aikajänteellä ilmaston lämpeneminen ei ehdi suuresti vaikuttaa, mutta ilmastopolitiikka alkaa jo näkyä esimerkiksi maataloustukien kriteereissä.

Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Suomen maatalouteen. Toisaalta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt tietävät huonoja satovuosia, toisaalta lämpenevä ilmasto parantaa suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä, kun monilla muilla alueilla maatalouden edellytykset heikkenevät.

– Se voi mahdollistaa myös uusien viljelykasvien käyttöönoton. Voi olla, että 20 vuoden päästä meillä Etelä-Suomessa oikeasti viljellään rehuksi maissia tai joitain muita pidemmän kasvukauden vaativia viljelykasveja, jos ilmastonmuutos muuttaa kasvuolojamme, Lehtosalo sanoo.

Markkina on kuningas

Niemi näkee selvänä trendinä myös sen, että maataloustuen merkitys vähenee ja markkinat ohjaavat yhä enemmän sitä, mitä maatalouden tuotannolle ja kannattavuudelle tapahtuu. Markkinaohjaus on jo lisääntynyt, ja sen merkitys kasvaa lisää.

– Kyllähän Suomessa maataloustuotteiden ja valmiiden elintarvikkeiden hinnat muodostuvat Euroopan yhteismarkkinoilla, johon vaikuttavat vahvasti globaalit markkinat.

Esimerkiksi pelkästään Suomeen osuva kuiva kesä ei juuri vaikuta markkinahintatasoon. Tänä kesänä markkinahinnat ovat kuitenkin nousussa, koska kuivuutta on ollut paljon laajemmalla alueella.

• 18:08
  Itsenäisyyspäivä

  Suora lähetys: 612-soihtukulkue kohtaa vastamielenosoittajat Helsingissä, protesti viivytti ambulanssia – MTV seuraa
• 17:58
  Linnan juhlat

  Presidentti Stubb MTV:lle: "Nukun yöni hyvin, mitä enemmän informaatiota viranomaisilta saan"
• 17:17
  Tulipalot

  Palaneesta omakotitalosta löytyi neljä kuollutta Savonlinnassa – IL: Talossa asui äiti ja kolme lasta
• 16:26
  Itsenäisyyspäivä

  Karjalan veteraani Veikko, 101: "Missään muualla ei ole sellaista maata kuin Suomi"
• 16:02
  Puolustusvoimat

  Pilvet haittasivat ylilentojen näkyvyyttä puolustusvoimien valtakunnallisessa paraatissa
• Lataa lisää