Maito on erinomainen juoma sekä lapsille että aikuisille; niin kauan, kun puhutaan käsittelemättömästä maidosta. Antti Heikkilä kertoo myös tutkimuksesta, joka paljasti yllättävän seikan siitä, mikä ero on maidon laadulla suhteessa lapsen painoon.
Suomalaisten suhde maitoon juontaa juurensa pitkälle historiaan. Maito on ollut pohjoisessa maassamme perinteisesti keskeinen rasvan, proteiinien ja vitamiinien lähde.
Maito maistuu tänäkin päivänä erityisesti lapsille, mutta myös monille aikuisille. Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin imeytymishäiriö ohutsuolessa) on Suomessa muuhun maailmaan verrattuna harvinainen: 85 prosenttia suomalaisista pystyy juomaan maitoa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi aasialaisilta maitosokeria pilkkova ruoansulatusentsyymi laktaasi puuttuu lähes kokonaan, afrikkalaisilta 85-prosenttisesti.
− Tästä voidaan päätellä, että meidän geneettinen taustamme on sopeutunut käyttämään maitoa pääasiallisena ravinnonlähteenä. Sen sijaan suomalaiset ovat paljon herkempiä viljoille kuin esimerkiksi Lähi-Idän ihmiset, sillä vilja on ollut meillä ravintona niin vähän aikaa. Tässä mennään siis geenitasolle, lääkäri Antti Heikkilä sanoo.
Maidon lukuisat hyödyt
Heikkilä toteaa, että ilman lehmiä ja niiden antamaa ravintoa ei olisi Suomea. Käsittelemätön maito, jollaisena se ennen vanhaan tarjoiltiin, on varsinainen terveyspommi.
− Siinä on paljon vitamiineja, muun muassa D- ja K-vitamiinia sekä erilaisia entsyymejä, joiden avulla ravinneaineet imeytyvät hyvin suolistossa. Käsittelemättömässä maidossa on myös paljon bakteereita, probiootteja, joista suolisto saa terveyttä.
− Jatkotuote on käsittelemättömästä maidosta tehdyt juustot, jotka ovat yhä keskeinen tuote Keski-Euroopan ruokataloudessa. Näissä juustoissa on säilynyt kaikki maidon edut.
