Pääkaupunkiseutulainen Kari hakee maitonsa suoraan tilalta – raakana

Kari J. Mattila vaihtoi viisi vuotta sitten käsitellyn maidon suoraan tilalta haettavaan raakamaitoon. Rasvaista maitoa kuluu tätä nykyä lähes litra päivässä. Kuusikymppinen mies voi paremmin kuin koskaan.

Kari J. Mattila vietti lapsuutensa puhtaassa ympäristössä maaseudulla. Perheen vanhimman pojan erityistehtävänä oli noutaa tuore lehmänmaito talouskannulla kotiin.

Vuosikymmeniä myöhemmin ympyrä on sulkeutunut. Pääkaupunkiseudulle kotiutunut mies hylkäsi 2000-luvun puolivälissä kaupan maitopurkit ja palasi lapsuutensa juomaan, raakamaitoon.

− Minulla ei ole henkilökohtaisesti ollut maidon kanssa varsinaisia ongelmia, mutta suvun piirissä olen kuullut tarinoita sieltä täältä. Esimerkiksi sisareni tyttären lapsella kaupan maito tuli välittömästi ulos.

− Aloin vähitellen itsekin perehtyä tarkemmin maidon käsittelyyn, Kari kertoo.

Roima painonpudotus

Karin kiinnostus ravitsemusasioihin oli herännyt jo viidenkympin kieppeillä, kun hän tutustui lääkäri Antti Heikkilän oppeihin vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.

Ylipainoon ja verenpaineongelmiin suivaantunut mies päätti kokeilla Heikkilän dieettiä. Vähähiilihydraattisen, runsaasti rasvaa sisältävän ruokavalion myötä paino tippui 15−20 kiloa.

− Tuolloin kuitenkin varoin juomasta maitoa, Kari huomauttaa.

Kun käytäntö todisti, etteivät eläinrasvat hidasta laihtumista, Kari rohkaistui palauttamaan maidon ruokavalioonsa sen rasvaisimmassa − ja terveellisimmässä − muodossa.

− Nyt juon rasvaista maitoa lähes litran päivässä, eikä se ole vaikuttanut painoon mitenkään. Veriarvot ja verenpaineet ovat pysyneet hyvinä, eikä kolesteroliarvoissakaan ole huomauttamista, Kari summaa.

Viikoittainen maidonhakureissu

Kari hankkii maitonsa Heikkilän neuvojen mukaisesti suoraan tuottajalta. Mies suuntaa kerran viikossa viiden litran kanisterin kanssa Itä-Vantaan Sotungissa sijaitsevalle Bisan luomutilalle. Tilamaidon myyntiajat ovat aamuisin puoli kahdeksasta kahdeksaan sekä iltapäiväisin puoli viidestä viiteen.

− Maito kulkee lypsykoneista suoraan tilatankkiin, josta se lasketaan kanisteriin, jolloin puhtaus säilyy, Kari kuvaa prosessia.

Kari vakuuttaa, ettei hän ole koskaan joutunut nauttimaan maitoaan happamana, vaikka raakamaitoa ei käsitellä millään lailla.

− Raakamaito säilyy ainakin viikon, kunhan huolehtii, ettei maitoastiaa avata turhaan ja nosteta koko ajan ruokapöytään lämpiämään. Kanisterista otetaan tarvittava määrä, suljetaan korkki ja laitetaan takaisin jääkaappiin.

Raakamaidosta on moneksi

Raakamaito maistuu Karille jo sellaisenaan, mutta herkullisimmaksi variaatioksi hän nimeää kefiirin. Kyseessä on maitojuoma, joka valmistetaan lisäämällä lehmän- tai vuohenmaitoon kefiirinsiemeniä ja antamalla juoman käydä.

Valio lopetti parikymmentä vuotta sitten tuotannon Suomessa. Kefiiriä on saatavilla Arla-tuotemerkillä Virosta, josta sitä tuodaan Suomeen eestiläisiin kauppoihin. Kari sekoittaa kefiirinsiemenet tilamaitoon, lämmittää seoksen ja hapattaa sen huoneenlämmössä.

− Jotkut sanovat, että kefiirissä maidon bakteerit ovat mahdollisimman hyvässä ja terveellisessä muodossa. Ja se on myös hyvää verrattuna kaupan rasvattomaan piimään, Kari kehuu.

Kefiirin ohella raakamaidosta syntyy Karin keittiössä viiliä. Maidon pinnasta voi kaapia myös kahvikermat talteen.

Käsiteltyyn maitoon, josta vitamiinit ensin poistetaan ja sitten lisätään ne takaisin keinotekoisesti, Kari ei enää palaisi.

− On raakamaito tietysti kalliimpaa kuin kaupasta ostettu. Kun mukaan laskee bensakulut, maksan maidostani kaksi euroa litralta. Mutta se ei ole rahakysymys, Kari painottaa.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat