Uusin geenitutkimus tarjoaa mullistavan näkemyksen siihen, miten paljon geenit määrittelevät ihmistä. Lue, mitä lääkäri Antti Heikkilä kertoo Studio55.fille aiheesta.
"Minkäs teet, se on geeneissä!". Tämä usein kuultu letkautus saattaa naurattaa, mutta nykytutkimuksen valossa se alkaa olla aikansa elänyt näkemys ihmisen perimään.
Pitää kyllä paikkansa, että geenit määrittelevät paljolti, minkälaisia me olemme. Mutta miten paljon tarkkaan ottaen? Tästä on nykyään saatavilla täysin uudenlaista tietoa.
− Kun ollaan tehty geenikarttaa ja selvitetty ihmisen perimää, on todettu, että viime kädessä perimä tukeutuu DNA:han. Vain 2 prosenttia DNA:sta, mitä solussa on, on järjestäytynyt kromosomeiksi. Loppuja 98 prosenttia pidettiin ylimääräisenä. Nyt on todettu, että jälkimmäinen onkin potentiaalinen asia, joka säätelee varsinaisia geenejä.
Toisin sanoen meillä on valtava määrä geneettistä materiaalia, jota hyödyntää.
− Joitakin geenejä voidaan sulkea. Tätä prosessia ohjaa ylimääräinen DNA. Eli meillä on mahdollisuus vaikuttaa juuri tuon ylimääräisen DNA:n kautta, asiaan muutaman vuoden ajan perehtynyt Antti Heikkilä sanoo.
Elämäntapa, ravinto ja mieli
Geneettisesti periytyvän sairauden ei siis tarvitse koskaan puhjeta, vaikka ihminen kantaisikin siihen altistavaa geeniä. Uuden tieteenalan epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan.
