Sopu velkajarrusta lyö lukkoon sen, että seuraavien reilun seitsemän vuoden aikana Suomi elää säästölinjalla, kirjoittavat MTV Uutisten velkajarrutyöryhmä eli politiikan ja talouden toimittajat Juha Kaija ja Ossi Rajala.
Eduskunnassa julkistettiin tänään parlamentaarinen sopu niin sanotusta velkajarrusta.
Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä on asettanut tavoitteen, jonka mukaan julkista taloutta tulee vahvistaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä eli ensi vaalikaudella.
Luvut ovat hirvittävän isoja. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että seuraavilla hallituksilla on edessään leikkauksia, veronkorotuksia, rakenteellisia uudistuksia ja talouden kasvutoimia.
Myös vasemmistossa joudutaan miettimään leikkauskohteita ja oikeiston on todennäköisesti pohdittava veronkorotuksia. Harmaita hiuksia syntyy kaikille, taustakeskusteluissa sanotaan.
Sopeutusvaikutuksia olisi saatava aikaan nopeasti, joten pääpaino on alkuun todennäköisesti leikkauksissa ja veronkorotuksissa.
Lue myös: Velkajarrutyöryhmä: Suomen julkista taloutta sopeutettava 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä
Sopu tavotteista, ei keinoista
Tähän tilanteeseen on jouduttu, koska Suomen julkinen talous on päässyt viimeisen 20 vuoden aikana pahasti velkaantumaan. Viimeiset iskut ovat aiheuttaneet koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Taustalla kustannuksia lisää väestön ikääntyminen.
EU edellyttää, että Suomi tekee korjauksia taloudenpitoonsa. Olemme niin sanotulla talouden tarkkailuluokalla, EDP-menettelyssä.
Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muiden eduskuntapuolueiden sopu rakentaa yhdessä sovitun uran sille, mihin talouslukuihin seuraavien hallitusten olisi päästävä.
Keinoista ei sovita, ainoastaan tavoitteista. Sopeutuskeinot ovat yhä hallitukseen nousevien puolueiden päätettävissä.
Rajua vai tasaista kyytiä?
Tänään julkistetun raportin mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla seuraavan vaalikauden lopulla (vuonna 2031) enintään 2,0–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Puolikkaat prosenttiyksiköt tarkoittavat rahassa miljardeja euroja. Lukua tarkastellaan uudelleen vielä kuluvan vuoden joulukuussa tuoreimpien taloustietojen ja EU:n komission edellytysten mukaan.
Suomen urakka on niin suuri, että sopeutuskaudelle haetaan pidennystä neljästä seitsemään vuoteen. EU yleensä tämän hyväksyy.
Seuraava hallitus päättää, edetäänkö sopeutuksissa tasaisesti hitaammin vai rykäistäänkö heti alussa rajummin.
Isomman alkusysäyksen puolesta puhuisi se, että ikävät päätökset on ollut tapana painottaa vaalikauden alkupuolella, jotta ne eivät niin pahasti rasita hallituspuolueiden menestystä seuraavissa vaaleissa. Himmailu alussa tarkoittaisi myös tavoitteen karkaamista kauemmaksi.
Hallitus joutuu myös pohtimaan, miten jarru ei liikaa hillitsisi kasvukäyrän nousua.
Vasemmistoliitto jäi ulos, miksi?
Vasemmistoliitto jäi parlamentaarisen sovun ulkopuolelle. Puolueen mukaan vuotta ennen vaaleja ei kannata sitoutua tiettyihin lukuihin, kun taloustilanne muuttuu.
Näin se toki on, ennusteet tarkentuvat, ja kasvu näyttää juuri käynnistyvän. Hyvällä tuurilla talouskasvu yllättää voimakkuudellaan, mikä helpottaisi ainakin hieman julkisen talouden tasapainotusta.
Toki vasemmistoliitolla on mukana varmaankin myös taktikointia eduskuntavaalituloksen suhteen. Puolue ei ole tunnettu talouskuripuolueena, ja nyt kun se on ainoana ulkopuolella, se pystyy keräämään sopeutukseen tyytymättömien ääniä paremmin.
Vasemmistoliiton mukaan se olisi ollut valmis sitoutumaan melkein yhtä tiukkaan tavoitteeseen kuin muut puolueet.
Vasemmistoliittokin aikoo esitellä oman sopeutuslistansa, jonka odotetaan painottuvan veronkorotuksiin.
Poliittinen peli alkoi
Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän jäsenet kiittelivät keskiviikkona työryhmän hyvää henkeä. Kompromissiin päästiin ilmeisesti melko kivuttomasti.
Poliittinen peli alkoi kuitenkin heti tiedotustilaisuudessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ihmetteli, miten oppositiopuolueet nyt kuittaavat 8–11 miljardin sopeutuksen, kun ovat kolme vuotta elämöineet jo kymmenien miljoonien kokoisista leikkauksista.
Oppositiosta iskettiin hallitusta vastapalloon sanomalla, että nyt saavutettu sopu edellyttää nykyhallitukselta lisää toimia. Keskusta ja SDP haluavat, että yhteisöveroon suunnattu 830 miljoonan euron arvoinen alennus perutaan ensi vuodelle.
SDP:n Joona Räsänen vitsaili tiedotustilaisuudessa, että sopeutustoimet kannattaa ajoittaa aina seuraavalle hallitukselle.
Oppositiopuolueet tiedostavat sen, että seuraavalla hallituksella on aavistuksen vähemmän leikkaustuskaa harteillaan, jos Orpon hallitus jatkaa sopeutusurakkaansa vielä vuoden verran.