Analyysi: Seuraavan hallituksen synty kysyy kompromisseja, joista kukaan ei nyt puhu – Vasemmistoliitto korotti lauantaina omaa kynnystään

Vasemmistoliitto edellyttää, että koulutuksen rahoitusta parannetaan seuraavalla hallituskaudella. Nykytaso ei sille riitä hallitusvastuun ottamiseen, jotta esimerkiksi opetusryhmien kokoja voitaisiin pienentää ja erityisopetusta lisätä.

Edessä olevat valtiontalouden sopeutustalkoot tekevät lisärahoista vaikeammin saatavia, vaikka kaikki puolueet sanovat koulutuksen olevan tärkeätä.

Esimerkiksi kokoomuksen ja Vasemmistoliiton mahtuminen samaan hallitukseen on näillä näkymin vaikeata ellei mahdotonta.

– Minun mielestäni on tapahtunut arvojen koventumista politiikan oikealla laidalla. Myös kokoomuksen sisällä. Kokoomus on mennyt konservatiivisempaan suuntaan, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pohti tänään MTV Uutisille Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa.

– Mielestäni on käsittämätöntä, että kun keskustellaan, miten kansalaisten rahat saadaan riittämään ruokaan ja sähkölaskuihin, kokoomus lähtee vaaleihin veronalennuksilla eli köyhiltä otettaisiin ja rikkaille annettaisiin. Se on kaukana meidän arvoista, Andersson jatkaa.

Kuinka paljon kynnyskysymyksiä tulee?

On mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö muut puolueet samalla kynnyskysymys-taktiikalla vaalikevääseen.

Kaikilla puolueilla on omat periaatteelliset kynnyskysymyksensä, mutta niiden määrä ja laatu voivat vaihdella. Vaalien jälkeen koittavat hallitusneuvottelut käyvät mahdottomiksi, jos liian monilla ja korkeilla kynnyksillä on rajattu oma puolue valmiiksi nurkkaan.

Äänimäärät ja vaalien tulos ratkaisevat toki lähtökohdat hallitusneuvotteluille, mutta monipuoluejärjestelmässä valmius yhteistyöhön ja kompromisseihin synnyttävät lopulta hallituksen.

Keskusta koki viime vaaleissa kovan tappion, mutta päätyi lopulta hallituspuolueeksi.

Ketkä ovat valmiita kompromisseihin?

Perussuomalaiset tuskin lähtee hallitukseen, joka ei kiristä maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä oli ainakin puolueen entisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon linja kesän 2017 jälkeen, jolloin Perussuomalaisten oli koottava rivinsä uudelleen hajaannuksen jälkeen.

Kokoomuksen olisi todennäköisesti vaikea hyväksyä vasemmiston esittämiä verojen korotuksia sekä varovaisempaa talouden sopeutusta. Esimerkiksi Vasemmistoliiton 500 miljoonan euron leikkauslistalla on yritystukien tason laskeminen.

Vasemmistossa puolestaan kavahdetaan kokoomuksen leikkauslistaa ja veroratkaisuja.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen suurimmat erot löytyvät puolestaan suhtautumisessa Euroopan unioniin, ilmastotoimiin sekä työperäiseen maahanmuuttoon. Yhteisen hallitusohjelman tekeminen vaatisi kovia kompromisseja.

Vihreille ilmasto- ja ympäristötoimet lienevät kynnyskysymyksiä.

Keskustan suurin kynnyskysymys ei tällä kertaa ole huoli maaseudun lapsista vaan se, että mahdollinen vaalitappio voi pakottaa puolueen pitkästä aikaa oppositioon terävöittämään linjaa.

Enemmistöhallitukseen tarvittaneen tosin ainakin kolme puoluetta, joten keskustaakin todennäköisesti kysellään kulisseissa hallitukseen, vaikka se kokisi tappion.

Tässä vaiheessa vaalikamppailua puolueiden toki kuuluu tuoda esiin omat periaatteensa ja vaihtoehtonsa Suomen suunnalle. On reilua kertoa äänestäjille omat kynnyskysymykset.

Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että monet ovat kampanjoissaan aika ehdottomia ja kompromissivalmiudesta ei puhuta.

Hallitussovun synnytys käy kovin vaikeaksi, jos puolueet lähtevät neuvotteluihin kainalossaan iso kasa kynnyskysymyksiä.