Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ainakin Anna Kontula ja Katja Hänninen ovat viestittäneet, etteivät voisi kannattaa potilasturvallisuuslakia maanantaina. Potilasturvallisuuslain läpimenon kannalta tällä ei ole merkitystä, mutta hallituskauden lopulle sillä voi olla. Jos hallituspuolueiden kansanedustajat saavat jatkossa sooloilla epämieluisissa päätöksissä, tuloksena on vain sotkua, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Maanantaista tulee vastenmielinen päivä monelle kansanedustajalle. Potilasturvallisuuslaki on nuijittava läpi, jotta potilaiden henki ja terveys varmistetaan. Kukaan ei väitä, että kuukausia voimassa oleva laki auttaisi terveydenhuollon ongelmiin.
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super yrittävät vauhdittaa palkkavaateitaan sen verran rajuilla työtaistelutoimilla, ettei potilasturvallisuutta pystytä muuten varmistamaan. Suojelutyötä ei ole ilmeisesti kunnolla luvattu hoitopaikkoihin, joten valtiovallalla ei ole vaihtoehtoa.
Perustuslakivaliokuntakin lausui yksimielisesti perjantaina, että henki ja terveys menevät työtaisteluoikeuden edelle. Tämä lausunto on tupannut hoitajajärjestöjen omassa viestissä unohtumaan.
Työtaisteluoikeuden rajoittaminen on tästä huolimatta poikkeuksellista eikä päätös ole syntynyt helposti.
Erityisesti vasemmistoliitto on harannut vastaan ja ainakin kansanedustajat Anna Kontula ja Katja Hänninen ovat kertoneet, etteivät voi lakia kannattaa, vaikka muutoksia on vasemmistoliiton toiveiden mukaan tehty.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johdosta riippuu paljon se, jättääkö mahdollinen sooloilu arpia hallitusyhteistyöhön. Tuleeko sovusta lipeäjille rangaistuksia ja jos tulee, kuinka kovia?
Jokainen hallituspuolue on joutunut kannattamaan itselleen epämieluisia ratkaisuja kauden aikana. Esimerkiksi vihreät joutui hyväksymään turkistarhoille koronatukea ja keskusta vauhdittamaan turpeen käytön vähentämistä rajummin kuin halusi.
Hallitukselta ei ole tulossa enää kauden lopuksi suuria avauksia, mutta käsittelyyn on tulossa ilmeisesti ainakin kaivoslaki ja mahdollisesti translaki. Lisäksi Uniper–Fortum-neuvottelut ja energiakriisi voivat poikia eduskuntaan vielä kiperiä hetkiä.
Saavatko vihreät sooloilla kaivoslain käsittelyssä ja keskusta translain kohdalla?
Jos hallituksen yhtenäisyys murenee, loppukaudesta tulee sekoilua. Monet muistavat, miten Alexander Stubbin (kok.) hallitus äänesti lopuksi omia esityksiään vastaan ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus hajosi loppumetreillä hieman teatraalisesti oman sote-uudistuksensa kaatumiseen.
Sanna Marinin (sd.) hallitus on joutunut kulkemaan kriisistä kriisiin ja vaikuttaa siltä, että energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja nyt myös taloustaantuman uhka ovat nykyhallituksen murheena ja ehkä seuraavankin.
Sisäiseen riitelyyn on heikot edellytykset, vaikka lähestyvät eduskuntavaalit houkuttavat puolueita ja kansanedustajia niin sanottujen pelipaikkojen etsimiseen ja profiilin nostamiseen.
Löytyykö sovittelusta ratkaisua?
Lähiviikot näyttävät sen, pystytäänkö valtakunnansovittelijan tai sitten sovittelulautakunnan johdolla löytämään sopu hoitajajärjestöjen ja Kuntatyönantajien väliseen kiistaan.
Eduskunnassa kaikki toivovat, että sopu syntyisi pian. Vasemmistoliitosta sekä sdp:stä vihjaillaan rahaa palkankorotuksiin löytyvän ensi vuonna aloittavilla hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueet tosin sanovat olevansa rahapulassa jo ilman uusia palkankorotuksiakin.
Poliitikot ovat lisäksi ilmeisesti unohtaneet, kuinka herkässä tilassa työmarkkinat ovat jo nyt.
Muut kunta-alan sopijajärjestöt saivat jo keväällä usean vuoden palkkaohjelman useiden prosenttiyksiköiden korotuksilla ja korotusten on oltava vientialojen tulevia palkankorotuksia suuremmat. Vientialan liitot tyrmistyivät lopputuloksesta.
Lisäksi muu kunta-ala edellyttää saavansa samat korotukset kuin hoitajat, jos hoitajat saavat suuremmat korotukset kuin muut.
Hoitajien sopimuksella voi siis olla vaikutuksia muidenkin palkkoihin. Valtiovalta saattaa joutua hyvinvointialueiden lisäksi antamaan kunnille lisää rahaa, jos palkat yhä kohoavat.
Mikäli työmarkkinoilla ei vahdattaisi niin kateellisesti naapurin saamia palkankorotusprosentteja, hoitajien palkoista olisi voitu jo saada sopu aikaan. Kuntatyönantajat joutuu nyt miettimään koko kuntakentän kustannuksia ja painetta tulee myös muulta työmarkkinakentältä.
Syksyllä esimerkiksi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n pitäisi sopia ensi vuoden palkoista.
Korkea inflaatio ja kunta-alan jo saamat korotukset eivät näillä näkymin tule hillitsemään palkankorotusvaateita teollisuudessa.
Korkeat palkankorotukset kautta linjan puolestaan pahentaisivat entisestään inflaatiota, mikä on tunnustettu myös esimerkiksi SAK:ssa. Korkeammat palkat pakottaisivat monia yrityksiä nostamaan tuotteidensa tai palveluidensa hintoja varsinkin, kun yritystenkin energialaskut nousevat.
Muilta palkansaajilta vaadittaisiin tosin jäävuoren kokoinen annos malttia, jotta ne eivät lähtisi hakemaan mahdollisimman suuria palkankorotusprosentteja. Energiakriisi nostaa arjen kustannuksia, joten palkkamalttia on hankala kentälle myydä.