"Joku potilas päivystyksessä saattaa pyytää vessaan pääsyä. Sanon, että tulen kohta. Matkalla toinen, kiireellisemmin hoitoa tarvitseva potilas viekin huomioni. Sitten potilas lähtee vessaan ilman minua ja kaatuu matkalla. Vaikea siinä on olla syyttämättä itseään."
Helsingin käräjäoikeus on kieltänyt väliaikaisella päätöksellä teho-osastojen lakkojen aloittamisen kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Hoitajaliitot Tehy ja SuPer tekivät päätöksen olla aloittamatta lakkoja teho-osastolla. Miten tähän tilanteeseen päädyttiin?
Hoitoalaa ovat pitkään ravistaneet huutava hoitajapula ja päivystysruuhkat. Hoitajien mukaan alan on annettua rapistua jo vuosikymmeniä. Vuodenvaihteessa edessä voi olla joukkoirtisanoutuminen, jos meneillään olevaan työmarkkinariitaan ei löydy ratkaisua. Kolme hoitajaa kertoo, millaista hoitajan arki todellisuudessa näyttää.
Raskauspäivystyksessä yksi hoitaja per yö
Saara Partanen on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien sairaanhoitajana ja kätilönä.
– Naistentauti- ja raskauspäivystyksessä on yöajan miehitys yksi kätilö, henkilökunnan vastustuksesta huolimatta. Päivystystyölle luonteenomaista on kuitenkin, etteivät potilaat tule peräkanaa. Kaksi ambulanssia saattaa tuoda välitöntä hoitoa vaativaa potilasta yhtä aikaa.
Partanen kertoo olleensa useasti tilanteessa, jossa synnyttäjä ei ole ehtinyt saamaan kivunlievitystä henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Kätilöllä on niin monta synnyttäjää yhtä aikaa, ettei riittävää tukea kaikille synnyttäjille yksinkertaisesti ehdi antamaan. Tämä vaarantaa potilasturvallisuuden.
– Jatkuvasti on tilanteita, ettei voida yksinkertaisesti antaa potilaalle hänen tarvitsemaansa hoitoa. Siitä tulee hirveä omatunto.
Partasen mukaan raskauspäivystyksessä on myös toinen huolestuttava, toistuva ongelma.
– On todella usein tilanne, että raskaana olevan KTG:tä eli sikiön sykerekisteröintiä ei ehditä asiallisesti seuraamaan, koska kaikki kätilöt ovat kiinni kiireellisessä potilashoidossa.
Usein rekisteröintiä otettaessa otetaan vastaan muita potilaita, ja käyrää ei ehditä seuraamaan riittävästi.
Lue myös: Terveydenhuollon kriisi kärjistyy – hoitajat lähtevät alalta, nuoria lääkäreitä uhkaa loppuunpalaminen
– Sitä eettistä kuormaa alkaa nähdä työssään niin paljon, että alkaa ajatella, voiko sitä työtä tehdä enää kunnolla.
Lääkintävahtimestari Mika Kähkönen toteaa, että kiire näkyy esimerkiksi taukojen pitämisessä, omien työtehtävien laajentumisessa ja ennen kaikkea siinä, että potilailla kestää päästä oikeanlaiseen hoitoon.
– Joka vuorossa miettii, että pitääkö taukoa ollenkaan ja kenen kunto kestää eniten odottaa hoitoa. Ensiavussa työskentelevänä työtehtäviini kuuluu ottaa välittömiä ohjeita lääkäriltä vastaan, mutta nykyään olen joutunut palauttelemaan mieleeni, mitä vuodeosastolla tehdään.
Kähkösen mukaan tärkeät tehtävät, kuten sydänfilmien ottaminen ja elintoimintojen mittaus, viivästyvät.
– Tästä näkökulmasta katsottuna potilasturvallisuus vaarantuu lähes päivittäin.
Kähkösen mukaan hoitoalalle hakeutuu yleensä henkilöitä, jotka ovat vastuuntuntoisia ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Siksi taipumista ja venymistä yli oman jaksamisen tapahtuu kaiken aikaa.
Päivystys ruuhkautunut
Anniina Haikka työskentelee ensiavussa sairaanhoitajana.
– Olen kymmenen vuotta nähnyt päivystyshoitotyötä, eikä tilanne ole koskaan ollut näin vaikea. Hoitajapula on valtava.
Haikan mukaan päivystyksen päähän on tapahtunut tulppautuminen. Etenkin kesä on ollut katastrofaalinen.
Haikka työskentelee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, ja hänen mukaansa kesän aikana jokaiselta osastolta jouduttiin sulkemaan toimintoja, koska hoitajia ei yksinkertaisesti ollut.
– Kovasti on houkuteltu sijaisia ja nostettu hälytysrahoja ja lomanperumiskorvauksia, että ihmiset tulisi töihin. Silti tilanne on tämä. Monesti lähiesimiehet ovat tulleet itse töihin.
Kuluttavinta Haikankin mielestä on eettinen kuorma. Eettisellä kuormalla tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijä kokee joutuvansa tekemään eettisesti arveluttavia tekoja työssään. Avun tarve on niin suuri monessa suunnassa, eikä hoitaja yksinkertaisesti taivu.
– Iäkkäiden potilaiden perushoitoon pitäisi pystyä panostamaan, jotta esimerkiksi painehaavojen aluilta vältyttäisiin. Sitä saattaa herätä viiden tunnin kohdalla siihen, ettei vanhuksen asentoa ole muutettu lainkaan. Tällaisia tilanteita on jatkuvasti.
Lue myös: Tehyltä tyrmäys esitykselle potilasturvallisuuslaista: "Aivan ylimitoitettu ja täysin ala-arvoisesti laadittu"
Partasen mukaan paineen alla riski tehdä laskuvirhe lääkityksen suhteen kasvaa. Virhe lääkityksen suhteen voi olla kohtalokas, ja läheltä piti -tilanteita on kaiken aikaa enemmän.
Haikan mukaan herkimmiten kaikista hiljaisin potilas, joka ei vaadi hoitoa ääneen, saa huomiota viimeisenä. Näitä ovat usein iäkkäämmät potilaat.
– Jos kyseessä on vakava sairastuminen, esimerkiksi sydänongelma, tai neurologinen sairaus, viive saattaa johtaa jopa kuolemaan
Jatkuva kiire aiheuttaa virhearvioita ja viiveitä.
– Joku potilas saattaa pyytää vessaan pääsyä. Sanon, että tulen kohta. Matkalla toinen, kiireellisemmin hoitoa tarvitseva potilas viekin huomioni. Sitten potilas lähtee vessaan ilman minua ja kaatuu matkalla. Vaikea siinä on olla syyttämättä itseään, kertoo Haikka.
Tyypillisin tilanne päivystyksessä on Haikan mukaan se, että potilas on väärässä paikassa hoidossa. Näin käy esimerkiksi, kun potilas ei pääse päivystyksestä jatkohoitopaikkaan, koska osastoillakaan ei ole hoitajia. Hoitajalla on liian monta potilasta hoidettavana, eikä hän voi keskittyä perushoidollisiin asioihin, kuten hygieniaan ja syömiseen.
– Tiedän tilanteita, joissa potilas joutuu esimerkiksi olemaan omissa ulosteissaan tai likaisissa vaatteissaan, koska aikaa tai työparia ei ole järjestynyt, Haikka kertoo.
Haikan mukaan henkilöstövajeessa keinot ovat vähissä.
– Sitten soitellaan kuutta eri osastoa läpi, että onko jossain edes käytäväpaikka tyhjillään, jotta potilas saataisiin osastolle.
Väestö ikääntyy, alalle ei tule uusia
Kähkönen kertoo ajatelleensa alanvaihtoa kollegoiden kanssa.
– Toki tässä alkaa ajatella, että helpomminkin sitä varmaan leipänsä ansaitsisi.
Suomen väestörakenne ja eläkepoistuminen näkyy sosiaali- ja terveysalalla: ikääntyvät hoitajat lähtevät pois alalta, nuoria ala ei houkuttele. Syitä on haettu niin nuorten asenteista työtä kohtaan, kuin hoitoalan vetovoimaisuudesta. Hoitajien viesti on selvä: parempi palkka ja työolot kuntoon, niin hoitajia löytyy.
– Kyllä tätä viestiä on viety johtoon jo pitkään esimerkiksi julkisessa keskustelussa ja edunvalvonnan kautta, mutta mitään ei ole tapahtunut, Partanen kertoo.
Lue myös: Sairaaloissa päätöksenteko karkaa kauas potilaasta: "Vanhanaikainen johtamisjärjestelmä hiertää ja joutaisi jo romukoppaan"
Ala on kaikille haastatelluille hoitajille rakas, ja siksi lähtöpäätös raskas. Monille työ on kutsumusammatti, mutta työolot kohtuuttomat. Väsymys julkisessa keskustelussa siihen, ettei alaa arvosteta.
– Kätilönä työskentely on vahva osa omaa identiteettiä, mutta jos oma lapseni sanoisi haluavansa kätilöksi, olisin kauhuissani, kertoo Partanen.
Rapauttaisiko hoitajien palkankorotus Suomen kilpailukykyä?
Pelkona hoitajien palkankorotuksissa on, että julkisen sektorin palkankorotukset olisivat liian suuria Suomen talouden kilpailukykyyn nähden. Pahimmillaan tämä johtaisi julkisen ja yksityisen talouden välille syntyvään palkkakierteeseen.
Muun muassa EK ja Teknologiateollisuus kuvasivat kesäkuista palkankorotuspäätöstä Suomen kilpailukykyä rapauttavaksi – myös yksityiselle sektorille tulee yhä suurempia palkankorotuksia, ja lopulta yritysten kilpailukyky huononee. Ytimessä työmarkkinoiden näkemyksessä on se, että yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin palkat.
Kunta-alalle kesäkuussa syntynyt sopimuksen mukaisesti kunta-alan palkolliset saavat seuraavan viiden vuoden ajan noin prosenttiyksikön verran suuremmat korotukset yleisen palkankorotuslinjan päälle, kuin vientiteollisuuden työntekijät.
Ratkaisu oli ennennäkemätön, sillä harvoin julkisen sektorin alat saavat suuremmat palkankorotukset, kuin yksityisen. Ratkaisu herätti myös kritiikkiä – sitä pidettiin lyhytnäköisenä. Ihmetystä herätti myös se, miksi ratkaisua ei kohdennettu nimenomaan palkkakuopassa oleviin. Myös esimerkiksi opettajat ja lääkärit saivat palkankorotuksen.
Palkankorotukset lisävelasta?
Moni ekonomisti pelkää hoitoalojen isojen palkankorotuksen rahoituksen tulevan lisävelasta tai veronkorotuksista, mikä olisi pidemmän päälle kansantaloudelle raskasta.
Jos hoitajien 3, 6 prosentin palkankorotus toteutuisi, miten kävisi muiden julkisten alojen kuten opettajien, lääkäreiden ja lastentarhanopettajien palkan? Perustelujen nimenomaan hoitajien palkankorotuksiin tulisi heidän mukaan olla painavat.
Työvoimapulaa hoitoalalla on perusteltu nuorten asenteilla.
– Eivät nuoret ole tyhmiä ja tule alalle, jossa he näkevät, että kukaan ei jaksa. Etsitään sellaista työtä, josta saa kunnollista palkkaa, toteaa Haikka.
Hänen monet kollegat ovat vaihtaneet alaa.
– Eräs kollega meni myymään keittiöitä, koska ei vaan yksinkertaisesti jaksanut. Ja ymmärrän sen - eivät ne keittiöt käsiin kuole.
Hoitajapula on valtava. On jopa arvioitu, että vuoteen 2035 mennessä tarvittaisiin yli 200 000 uutta työntekijää. Suomessa on yli 10 000 hoitajaa, jotka eivät tee alansa töitä tällä hetkellä.
– Kyllähän ne rakenteelliset ongelmat on siellä johdossa, jos resursseja ei haluta järjestää. Tämä ala on säästetty rutikuivaksi, ja sen kyllä huomaa, Partanen toteaa.
– Juurisyy on ikääntyvä väestö, ja sen vaikutus hoitoalaan on ohitettu liian pitkään, sanoo Haikka.
Kaikki haastateltavat hoitajat ovat sitoutuneita sitoutuneita joukkoirtisanoutumiseen, omien sanojensa mukaan siksi, koska vaihtoehtoja ei ole.
– Eiköhän sieltä joku laki tule taas, joka pakottaa töihin. Ei meille jätetä paljoa ratkaisuksi muuta kuin laittaa nimi paperiin joukkoirtisanoutumiselle, sanoo Haikka.
Ratkaisuksi hoitajapulaan on tarjottu avustavien töiden siirtämistä pois hoitajilta. Teknologisten ja digitaalisten keinojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Kansainvälinen rekrytointi tulisi ottaa täyteen tehoonsa – esimerkiksi ukrainalaisten työllistäminen hoitoalalle.
Palkkakuoppa on todellinen
OECD:n tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien palkat suhteutettuna maan keskiansioon ovat Suomessa Euroopan neljänneksi alhaisimmat. Alimpana ovat Latvia, Ranska ja Liettua.
Moni hoitaja on poistanut itseltään ammattioikeudet, koska ei halua osallistua suojelutyöhön.
Hoitajat suostuvat suojelutyöhön, koska edessä on muuten käräjäoikeuden miljoonasakot. Kannustava viesti hoitajalle se ei kuitenkaan ole.
Hoitajien mukaan alan rapautumista on katsottu liian pitkään sormien välistä puuttumatta juurisyihin. Hoitajien on väitetty vievän työtaistelun liian pitkälle. Hoitajien mukaan näin on ollut pakko, jotta silmät alan todellisuudelle avautuisivat.
Heidän mukaansa potilasturvallisuus vaarantuu alimiehityksen vuoksi lähes joka vuoro, ei pelkästään lakkojen vuoksi. Lakot tekevät ongelman vain näkyväksi.
Vastakkain kaksi oikeutta
Tehyn ja SuPerin teettämän kyselun mukaan lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että hoitajapulan ratkaiseminen on välttämätöntä. Hoitajien nostaminen palkkakuopasta sai voimakasta tukea kansalaisilta – 85 prosenttia oli sitä mieltä, että palkkaus lisäisi alan vetovoimaisuutta ja hoitajien pysymistä alalla.
Kritiikkiä työtaisteluiden aikana saa osakseen myös se, että vastuu potilasturvallisuudesta lakkojen aikana on hoitajilla, eikä työnantajalla työolojen ja palkan parantamisessa.
Vastakkain asettuvat kaksi oikeutta – oikeus työtaisteluihin, toisaalta oikeus omaan terveyteen.
Maailmanlaajuinen ongelma
Ratkaisu ei tule olemaan helppo. Monia ikääntyviä länsimaita piinaa hoitajapula – muun muassa Isoa-Britanniaa ja Saksaa. Venäjän hyökkäyssodan vauhdittama energiakriisi kiihtyy, inflaatio jyllää, hinnat ja korot nousevat rajusti.
Vuoden vaihteessa aloittavat hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueilla korostuu pelko siitä, ettei kyseessä ole helposti korjattava ongelma, vaan pahimmillaan edessä on koko palvelujärjestelmän kantokykyä uhkaava kierre. Juurisyitä hoitoalan kriisiin pitääkin hakea useiden vuosien takaa.
Eduskunnan täysistunnoissa onkin saanut viime aikoina kuulla syyttäviä puheenvuoroja siitä, onko edellinen vai nykyinen hallitus – vai kenties sitä edellinen - syypää julkisen terveydenhuollon kriisille.
Hoitajat suostuvat suojelutyöhön, koska edessä on muuten käräjäoikeuden miljoonasakot. Kannustava viesti hoitajalle se ei taatusti kuitenkaan ole. Nähtäväksi jää, kuka hoitaa – ja kuka maksaa.