Autokaupassa on aina riskinsä. Toisinaan myyjä ja ostaja voivat olla eri mieltä esimerkiksi siitä, kenen kontolle autossa oleva vika kuuluu. Tässä tapauksessa kuluttajariitalautakunnalla ei ollut vaikeuksia päättää, kenen puolelle asettua.
Kuluttaja osti tuusulalaisesta autoliikkeestä noin 180 000 kilometriä ajetun Chrysler Sebringin viime keväänä. 3 300 euroa maksaneesta autosta ei kuitenkaan riittänyt iloa pitkään, sillä merkittävä korjaustarve kävi ilmi jo kaupantekoa seuraavana päivänä.
Auton ostanut nainen huomasi, ettei vaihteisto toiminut kunnolla. Korjaamon mukaan vaihteisto oli rikki, ja tarkastusraportissa korjauskustannuksiksi ilmoitettiin noin 3 000 euroa.
Kuluttaja vaati kaupan purkamista, mutta vastapuoli ei tähän suostunut. Sen sijaan myyjä tarjoutui maksamaan puolet vaihteiston öljynvaihdosta. Myyjä korosti, että kuluttaja oli käynyt autolla koeajolla ennen ostopäätöstä, eikä vaihteiston toiminnassa oltu havaittu vikaa, kun auto toimitettiin ostajalle.
Myyjä ja ostaja eivät löytäneet yhteistä säveltä, joten tapaus eteni kuluttajariitalautakuntaan.
Lautakunta katsoi yksimielisesti, että autossa oli merkittävä virhe, jolla oli olennainen vaikutus sekä auton arvoon että käyttökelpoisuuteen. Sen mukaan mikään ei viitannut siihen, että virhe olisi johtunut kuluttajan toiminnasta tai että syynä olisi auton luonnollinen kuluminen, vaan se katsoi, että kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa.