Aktiivisuusrannekkeiden yleistyttyä moni sortuu kyttäämään itseään ja elintoimintojaan. Asiantuntija on huolissaan siitä, että datan tuijottaminen saa ihmiset kammoksumaan "ihmisenä olemisen kokemusta".
Jo aiemmin on uutisoitu, että liikettä ja kalorinkulutusta tarkkailevat aktiivisuusrannekkeet saattavat tehdä arvioita yläkanttiin. Siksi niihin ei kannattaisi luottaa sokeasti. Puettavat fitness-laitteet aiheuttavat myös muunlaisia ongelmia, kertoo Popular science.
Aktiivisuuslaite luo ongelmia, joita ei oikeasti ole
Neurologian professori Sabra Abbott tutki asiaa jo vuonna 2017 havaittuaan, että moni sortuu "kyttäämään itseään" älylaitteiden vuoksi. Abbottin tiimin julkaisemissa tapausraporteissa puhuttiin "orthosomniasta" – siis täydellisen unen tavoittelusta.
– Huomasimme trendin, jossa yhä useampi ihminen tulee tutkittavaksi ei siksi, että hänellä olisi oikea unen suhteen ongelmia, vaan koska hän on havainnut ongelman tutkittuaan aktiivisuusmittarin dataa, Abbott sanoo.
Ilmiö saattaa olla yleistymään päin, vaikka sen tutkiminen onkin vaikeaa. Amerikkalainen terapeutti sekä ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön hoitoon erikoistuneen keskuksen perustaja Sheva Rajaee uskoo, että tulevaisuudessa moni voi jäädä "koukkuun" aktiivisuusrannekkeen tuottamaan dataan.
Emme ole immuuneja terveysdatalle
Moni Rajaeen potilas etsii jo nyt vimmaisesti oireita tai muita vastauksia netin lääkärikirjoista.
– Kun ihminen kokee olonsa uhatuksi, hänen ensireaktionsa on tarkastaa, Rajaee kuvaa.
Ihminen etsii varmistusta havaitsemalleen ongelmatilanteelle esimerkiksi lääkäristä – tai aktiivisuusrannekkeensa datasta. Aktiivisuusrannekkeet ovat kuin luotuja tähän "tarpeeseen": ne lupaavat pitää kirjaa siitä, oletko tarpeeksi aktiivinen, miten laadukkaasti nukut ja montako askelta otat. Kaikki kootaan kauniiksi tilastoiksi, jotka kertovat, miten täydellisesti käyttäjä "suorittaa terveyttä".
Vaikka ylenpalttisen tarkistamisen ongelma liittyy moniin mielenterveyden häiriöihin, Rajaee uskoo, etteivät muutkaan ole immuuneja terveysdatalle, jota on tarjolla vuorokauden ympäri.
Automaattisista toiminnoista tulee suorite
Sen sijaan, että sydän "vain hoitaisi hommansa", sykemittari saa ihmisen tarkkailemaan sen työtä. Jos syke ei ole käyttäjän mielestä ollut optimaalisella tasolla, hän kokee tarvetta tehdä asian eteen jotakin. Automaattisista toiminnoista tulee suorite, jota täytyy parantaa.
– Se, että ihminen on hyperkeskittynyt näihin automaattisiin prosesseihin, antaa illuusion kontrollista asiaan, jota emme voi kontrolloida, Rajaee kuvaa.
Rajeen mukaan ihmisiä ei neuvota käyttämään aktiivisuusrannekkeitaan tietoisella tavalla. Siksi käyttöä kannattaisikin tarkkailla.
Elämässä on aina epävarmuustekijöitä
Rajaee haluaisi auttaa ihmisiä hyväksymään sen, että elämässä on epävarmuustekijöitä, joita mikään alykello ei vie pois.
– Olenko tarpeeksi terve? Koska kuolen? Millainen elämänlaatu on minulle tarpeeksi? Nämä kysymykset liittyvät olemassaoloon, Rajaee sanoo.
Aktiivisuusranneke lupaa tietoa ja vastauksia: syke on hyvä, unenlaatuni on hyvä, voi ei, nyt en liiku tarpeeksi. Mikään määrä pylväsdiagrammeja ei kuitenkaan voi poistaa olemassaolon epävarmuutta.
– (Se voi) tehdä meistä aina vain suvaitsemattomamman ihmisenä olemisen kokemusta kohtaan, Rajaee sanoo.
Lähteet: Popsci.com