Turkulaisnainen tuomittiin hänen syytettyä poikansa kiinni ottaneita miehiä rasismista.
Alaikäinen poika oli matkustanut Helsingissä metrolla vanhentuneella lipulla heinäkuussa vuonna 2020. Kun lipuntarkastaja oli päärautatieasemalla käräyttänyt pojan, oli poika tarkastajien näkökulmasta yrittänyt poistua tilanteesta ja järjestyksenvalvoja oli ottanut tämän kiinni. Kiinniottoa vastustellut poika oli kaadettu maahan ja raudoitettu.
Videot kiinniottotilanteesta päätyivät pojan äidille. Tummaihoisen pojan äiti julkaisi sosiaalisessa mediassa useita päivityksiä, joissa syytti kiinniottaneita rasistisesta väkivallasta. Laajasti sosiaalisessa mediassa levinneet päivitykset johtivat myös aihetta käsitteleviin juttuihin mediassa. Myös MTV Uutiset uutisoi tapauksesta.
Hän muun muassa rinnasti poikansa kohtelun Yhdysvalloissa poliisin kovissa otteissa kuolleen George Floydin tapaukseen, jossa mustan miehen kuolema kiinniottotilanteessa laukaisi kansainvälisen kampanjan poliisiväkivaltaa ja tummaihoisten kohtaamaa rasismia vastaan.
Lue myös: Ilman lippua matkustaneen pojan kohtelu nosti somemyrskyn, poliisi ei aloita esitutkintaa kiinniottotilanteesta – esiselvityksen perusteella ei viitteitä rasismista tai syrjinnästä
Poliisi: Kiinniotossa ei rikosta
Poliisi totesi selvittelyjensä pohjalta, ettei pojan kiinniottaneita ollut syytä epäillä rikoksesta. Se katsoi, että lipuntarkastajat ovat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että poika pyrkii karkaamaan. Poliisi perusti päätelmänsä muun muassa valvontakameralla näkyvään pojan levottomaan ja rauhattomaan liikehdintään. Pojan kaveri sen sijaan oli lopulta suostunut yhteistyöhön tarkastajien kanssa.
Pojan äiti ei tämän jälkeenkään kuitenkaan perääntynyt väitteistään. Nainen päätyikin itse syytteeseen törkeästä kunnianloukkauksesta.
Nainen kiisti syytteet. Hänen mukaansa hänellä oli perusteltu syy saamiensa videoiden perusteella pitää tekoa rasistisena, sillä videoiden perusteella hänen poikansa valkoihoista ystävää ei ollut painettu samaan tapaan maahan.
Lue myös: Järjestyksenvalvojat painoivat tummaihoisen pojan maahan ja alkoi somemyrsky, johon osallistuivat julkkiksetkin – HSL ei näe toiminnassa rasismia: "Nuori oli täysin yhteistyökyvytön"
Oikeus: Kirjoittelut ylittivät laillisuuden rajan
Oikeus totesi, että naisen julkaisuja piti tarkastella sen tiedon pohjalta, mikä naisella itsellään oli tapahtumista julkaisujen kirjoitushetkellä. Korkeasti koulutettu äiti on aiemmin kirjoittanut esimerkiksi etnisyyteen ja rasismiin liittyvistä aiheista, minkä vuoksi oikeus piti ymmärrettävänä näkökulman, josta tämä poikansa kohtelua tarkasteli.
– Hänellä ei tekoaikana ole ollut käytössään edellä mainittuja valvontakameratallenteita, vaan hän on saanut tietonsa ensinnäkin pojaltaan ja tämän samassa tilanteessa olleelta kaverilta sekä varsin epämääräisistä videoista ja kuvista. [Naisen] tekoaikaisesta näkökulmasta tilanne on perustellusti saattanut vaikuttaa siltä, että metrolippujen tarkastuksen yhteydessä hänen poikansa oli viety maahan ja raudoitettu vartijoiden ja lipuntarkastajien toimesta samalla, kun pojan valkoihoista ystävää ei ollut kohdeltu näin, tuomiossa todetaan.
Oikeus kuitenkin totesi, että äiti oli julkaisuissaan käyttänyt loukkaavaa ja halventavaa kielenkäyttöä ja suorastaan valheellisia väitteitä poikaansa kohdistuneesta väkivallasta. Väitteiden esittäminen ei myöskään päättynyt äidin saadessa lisätietoja tapahtuneesta. Nainen piti keskustelua aktiivisesti yllä parin viikon ajan sosiaalisessa mediassa julkaisemillaan päivityksillä.
Oikeus katsoi, että nainen esitti valheellisia tietoja tai vihjauksia rinnastaessaan poikansa kohtelun George Floydin kuolemaan ja väittäessään poikaansa esimerkiksi kuristetun polvella tai pahoinpidellyn käsiä ja jalkoja vääntämällä. Näille väitteille ei ollut näyttöä naisen käytössä olleessa kuvamateriaalissa.
Uhreille 6 000 euron korvaukset
Nainen tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta, koska hänen julkaisunsa levisivät laajalle sosiaalisessa mediassa ja tapausta käsiteltiin myös valtakunnan mediassa.
Lipuntarkastaja ja järjestyksenvalvoja olivat naisen jakamissa videoissa hyvin tunnistettavissa. Julkaisuissa näkyneet miehet saivat tapahtuneen vuoksi asiattomia yhteydenottoja ja kohtasivat työtehtävissä huutelua. Toinen joutui jäämään tapahtuneen vuoksi kuukauden sairauslomalle. Oikeus katsoi, että teolla oli aiheutettu suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa uhreille ja se oli kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Vuonna 1966 syntynyt nainen tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta 60 päiväsakon rangaistukseen, joka tämän tuloilla tarkoitti 360 euron seuraamusta. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan kummallekin uhrille 6 000 euron korvaukset rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Toiselle uhreista hänet määrättiin lisäksi maksamaan 500 euroa tilapäisestä haitasta. Naisen maksettavaksi tuli lisäksi oikeudenkäyntikuluja.
Sekä nainen että syyttäjä ovat valittaneet tuomiosta hovioikeuteen.