Aira Samulinia huolestuttavat häntä parikymmentä vuotta nuoremman tyttären vanhuudenpäivät.
Aira Samulinin tytär Pirjo toivoi jo parikymmentä vuotta sitten pääsevänsä asumaan samaan vanhainkotiin äitinsä kanssa.
– Se oli kauniisti sanottu. Välimme ovat aina olleet huikean hyvät, täynnä puhdasta ja aitoa rakkautta, Aira kertoo.
Ikääntyminen herättää monenlaisia ajatuksia.
– Tokihan siitä voi hermostua, että herranjumala, minä kuolen! Eihän mitään pahempaa voi tapahtua. Mutta se on edessä meistä jokaisella.
Vaikka 85-vuotias Aira ei kanna huolta omasta ikääntymisestään, 65-vuotiaan tyttären vanhuudenpäivät kyllä mietityttävät.
– Pirjo on heikentynyt fyysisesti. Todennäköisesti osansa on valtavalla lääkityksellä, jota hänelle skitsofreenikkopotilaana 1980-luvulle asti annettiin. Jos hän vaikka kaatuu ja murtaa luunsa, liikkuminen hankaloituu ja takapakkia tulee varmasti, Aira tietää.
