Syyttäjän ja puolustuksen käsitykset olivat täysin erilaiset Jari Aarnion roolista Trevoc-vyyhdissä. Syyttäjän mukaan syytteet on näytetty toteen, puolustuksen mukaan näin ei ole.
Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona tammikuussa alkaneen Trevoc-vyyhdin keskeisimmät loppulausunnot.
Ydinsyytteet jutussa liittyvät Aarnion törkeään virka-aseman väärinkäyttöön, törkeän lahjuksen ottamiseen ja törkeään petokseen. Kyse on 2009 alkaneista seurantalaiteostoista. Näillä seurantalaitteilla voidaan salaa seurata rikoksista epäiltyjä.
Syyttäjä Mikko Männikön mukaan jutussa on lukuisilla kirjallisilla todisteilla ja todistajien kertomuksilla osoitettu, että Aarnio valmisteli seurantalaitehankintoja poliisissa, mutta samaan aikaan salaa omisti yritystä bulvaanijärjestelyn kautta. Hän hyötyi, kun sai omistuksen Trevocista.
- Vaikka olisi kuinka välttämättömiä hankintoja, niihin ei saa liittyä esteellisyyttä, Männikkö totesi.
Puolustus eri mieltä
Aarnion puolustus oli käytännössä kaikesta eri mieltä. Aarnio ei valmistellut mitään, eikä omistanut minkään järjestelyn kautta yritystä.
Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi luetteli toista tuntia yksityiskohtia, jotka syyttäjä tulkitsi väärin.
- Aarnio pyrki pitämään yksikkönsä toimintakykyisenä. Syy laitteiden hankintaan oli operatiivinen tarve, ei henkilökohtainen hyöty.
Leppiniemen mukaan Aarnio ei ole ollut esteellinen, eikä omistanut Trevocia bulvaanin välityksellä kuten syyttäjä väitti.
Leppiniemen mukaan erilaisia todisteita voi tulkita monella tavalla ja syyttäjä on valinnut yhden. Aarnion käsitys tapahtumien kulusta oli erilainen kuin syyttäjällä.
Syyttäjä vaati Aarniolle 4-4,5 vuoden vankeutta. Puolustus syytteiden hylkäämistä.
