Suomelle 1. maailmansota oli jokseenkin sitä, miten Väinö Linna Pohjantähti-trilogiassaan kuvaa. Euroopasta kuului sodan kumuja ja lopulta Venäjältä alkoi kantautua tietoja keisarin istuimen horjumisesta. Emme me aivan herran kukkarossa eläneet, mutta silti syrjässä julmilta rintamilta. Tieto liikkui hitaasti, mutta sota eteni nopeasti ja se vaikutti meihin – merkittävästi.
Filosofian tohtori, lehtori Mari Vares on tutkinut Suomen ja muidenkin Suomen kaltaisten maiden vaiheita maailman ensimmäisessä joukkotuhosodassa. Hän on kirjoittanut miehensä, Turun yliopiston professorin Vesa Vareksen kanssa pian ilmestyvän kirjan nimeltä Valmis valtioksi.
1. maailmansota laittoi Euroopan kartan koko lailla uusiksi. Valmiita valtioiksi Suomen lisäksi olivat muiden muassa Viro, Latvia ja Liettua, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia.
Itävalta-Unkari hajosi, Saksa pantiin polvilleen aluemenetyksillä ja armeijan lakkauttamisella.
Venäjän heikkous sodassa Suomen voitto
Julman sisällissotamme tietäen kuulostaa ehkä irvokkaalta sanoa, että Suomi selvisi 1. maailmansodasta hyvin. Venäjän autonomiana emme osallistuneet sotatoimiin ja Venäjän sekä Saksan kohtaloilla oli suuri, myönteiseksi katsottava merkitys Suomen suunnalle.
Emämaamme uhrasi voimansa uuvuttavaan sotimiseen etenkin Japania vastaan. Keisarivalta menetti Venäjällä kaiken uskottavuutensa ja Suomea kurittaneet venäläistämistoimet jäivät 1. maailmansodan aikana laimeiksi, kun tsaarilla oli hieman muuta pohdittavaa.
– Venäjän vallankumous 1. maailmansodan seurauksena avasi tien Suomen itsenäisyydelle, muistuttaa Mari Vares.
Tutkija huomauttaa, että sodalla oli vaikutuksia meille koko neljän vuoden palon aikana, vaikka suomalaiset eivät sotineet maailmalla, vaan lopulta keskenään.
Kansa kärsi, teollisuus voitti
– Talouteemme sota vaikutti kahdella tavalla: tavallisilla ihmisillä ei ollut aina eurooppalaisen elintarvikepulan takia tarpeeksi ruokaa samaan aikaan kun teollisuutemme rullasi hyvin. Venäjä tilasi sotatarvikkeita Suomesta.
Leninin bolševikkien kumouksen liikehdintä levisi myös Suomeen 1917 samaan aikaan, kun Suomi sai Leniniltä itsenäisyyden. Kumouksella oli sitten surulliset seuraukset täällä.
– Sisällissodassamme oli Venäjän vaikutus. Täällä otettiin mallia Venäjän kumouksesta, huomauttaa Vares.
Saksan tappio vahvisti itsenäisyytemme
Ja toisena Vares muistuttaa, että 1918 tässä maassa operoi myös Saksa. Autonomia ei estänyt sitä, että Suomi oli jääkäriliikkeen myötä pitänyt yhteyksiä Saksaan vuosien ajan.
Sisällissodan valkoinen sodanjohto kutsui ja sai saksalaisia joukkoja apuun taistelussa punaisia vastaan keväällä 1918, vaikka maailmansota oli jo kääntymässä Saksan tappioksi.
Pitkälle saksalaisten voimin punaiset kukistettiin huhtikuussa 1918 ja "ystävän" sotilaat jäivät Suomeen järjestelemään uutta maata. Suomesta olisi saattanut tulla Saksan vasalli, mutta 1. maailmansota ratkaisi asiat toisin.
Saksalaisten poistuminen Suomesta oli nopea syksyllä 1918, kun maa pakotettiin aselepoon. Juuri kun olimme irtautuneet Venäjästä, meille oli eduksi lopettaa yhteistyö myös Saksan kanssa, joka hävisi sodan raskaasti ja josta tuli lopulta Versailles'n rauhansopimuksessa 1. maailmansodan hylkiö.
– Kun saksalaiset lähtivät, varmistui lopulta maamme tasavaltalainen demokratia. Meillehän oli jo valittu saksalainen kuningas, mutta ei tullutkaan Saksan nujertumisen seurauksena, muistuttaa filosofian tohtori Mari Vares.