Suomelle 1. maailmansota oli jokseenkin sitä, miten Väinö Linna Pohjantähti-trilogiassaan kuvaa. Euroopasta kuului sodan kumuja ja lopulta Venäjältä alkoi kantautua tietoja keisarin istuimen horjumisesta. Emme me aivan herran kukkarossa eläneet, mutta silti syrjässä julmilta rintamilta. Tieto liikkui hitaasti, mutta sota eteni nopeasti ja se vaikutti meihin – merkittävästi.
Filosofian tohtori, lehtori Mari Vares on tutkinut Suomen ja muidenkin Suomen kaltaisten maiden vaiheita maailman ensimmäisessä joukkotuhosodassa. Hän on kirjoittanut miehensä, Turun yliopiston professorin Vesa Vareksen kanssa pian ilmestyvän kirjan nimeltä Valmis valtioksi.
1. maailmansota laittoi Euroopan kartan koko lailla uusiksi. Valmiita valtioiksi Suomen lisäksi olivat muiden muassa Viro, Latvia ja Liettua, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia.
Itävalta-Unkari hajosi, Saksa pantiin polvilleen aluemenetyksillä ja armeijan lakkauttamisella.
Venäjän heikkous sodassa Suomen voitto
Julman sisällissotamme tietäen kuulostaa ehkä irvokkaalta sanoa, että Suomi selvisi 1. maailmansodasta hyvin. Venäjän autonomiana emme osallistuneet sotatoimiin ja Venäjän sekä Saksan kohtaloilla oli suuri, myönteiseksi katsottava merkitys Suomen suunnalle.
Emämaamme uhrasi voimansa uuvuttavaan sotimiseen etenkin Japania vastaan. Keisarivalta menetti Venäjällä kaiken uskottavuutensa ja Suomea kurittaneet venäläistämistoimet jäivät 1. maailmansodan aikana laimeiksi, kun tsaarilla oli hieman muuta pohdittavaa.
– Venäjän vallankumous 1. maailmansodan seurauksena avasi tien Suomen itsenäisyydelle, muistuttaa Mari Vares.