Mainos

10 yllättävää oiretta, jotka voivat kieliä vaarallisesta stressistä

0:46

Kiireellinen ja kilpailuhenkinen yhteiskunta aiheuttaa stressiä yhdelle jos toisellekin. Yksilöt kuitenkin reagoivat stressiin eri tavoin. Oireiden tunteminen on tärkeää, jotta stressiin osaa etsiä apua ajoissa.

Stressaantumista voi ehkäistä suunnittelemalla tekemisiään etukäteen. Katso yllä olevalta videolta, miten aikaansaamiskykyä pystyy parantamaan ilman turhaa itsekritiikkiä.

Kaikki stressi ei ole pahasta, mutta pitkittyneenä stressi voi olla monin tavoin hengenvaarallista: sen seurauksena ihminen voi sairastua esimerkiksi masennukseen, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Stressin oireet onkin tärkeä tunnistaa, jotta niihin osaa reagoida ajoissa. Listasimme kymmenen vaaranmerkkiä, joiden ei välttämättä ajattelisi ensimmäisenä johtuvan stressistä.

1. Päänsärky

Päätä voi jomottaa monesta syystä, joista stressi on yksi. Päänsärky voi johtua päivittäin vastaantulevista ärsykkeistä, kuten ruuhkista tai työkiireistä, ja saada lisäpontta muista stressin oireista, kuten hampaiden narskuttelusta tai jäykistä lihaksista. Näistä myöhemmin tässä artikkelissa.

2. Muutokset makuuhuoneessa

Seksi auttaa stressiin, mutta nurinkurisesti stressi saattaa viedä seksihalut: mieli karkailee tai kiihottuminen takkuilee. Epäonnistunut seksikerta voi stressata ennestään, eikä seksiä tee jatkossakaan mieli. Pitkittynyt kuiva kausi makuuhuoneessa voikin olla yksi merkki siitä, että jompikumpi pariskunnan osapuoli kärsii stressistä.

3. Iho-ongelmat

Tuntuuko, että otsaan ilmestyy finni aina stressaavan ajanjakson koittaessa? Se ei ole mikään ihme, sillä stressihormoniksikin kutsutun kortisolin liikaeritys saa ihohuokoset erittämään normaalia enemmän öljyä.

Näppylöiden lisäksi stressi voi pahentaa psoriasista sekä muita ihoon vaikuttavia sairauksia tai aiheuttaa ruusufinnejä ja ihottumaa.

Iho-ongelmien pahentuminen voi lisätä stressiä ja kierre on jälleen valmis. Stressi-ihoa kannattaa hoitaa huolella – kuitenkaan unohtamatta iho-ongelmien lähteen, stressin, hoitamista pois päiväjärjestyksestä.

4. Lihasjäykkyys

Jäykät lihakset etenkin niska- ja hartia-alueilla voivat kieliä stressistä, vaikka ne voi olla helpompi laittaa tietokoneen äärellä vietettyjen työpäivien piikkiin.

– Stressi vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistöömme aiheuttaen kireyttä tai kipua lihaksissa. Stressi valmistaa meitä ”taistele tai pakene” -reaktioon, vaikka meidän ei esi-isiemme tavoin täytyisi reagoida siihen näin kehollisesti, kertoo Woman’s Dayn haastattelema lääkäri Elizabeth Lombardo.

5. Elohiiri silmässä

Stressin saattaa pystyä lukemaan myös silmistä: se voi nimittäin aiheuttaa silmän tai silmien nykimistä.

Stressireaktio voi laukaista elohiiren, koska lihakset ovat tavallista jännittyneempiä ja pienet lihassyyt saattavat ylireagoida ilman, että hermosto pystyy niitä rauhoittamaan.

Stressaavien tilanteiden välttelyn lisäksi elohiiren ilmestymistä voi ehkäistä pitämällä taukoa päätetyöstä. Tauot voivat olla lyhyitä, mutta niitä kannattaa pitää usein: katso vaikka hetkeksi ulos ikkunasta aina kahdenkymmenen minuutin välein.

6. Järsityt kynnet

Hermostuneena moni pureskelee kynsiään ja repii kynsinauhojaan, minkä vuoksi stressi näkyy usein myös ihmisen kynsissä. Kynsiään voi yrittää säästää sijoittamalla työpöydälle stressipallon, jotta kädet löytävät tekemistä stressaavan tilanteen sattuessa.

7. Suunterveyden ongelmat

Stressin aiheuttama hampaiden narskuttelu näkyy purukaluston kunnossa. Narskuttelu puolestaan voi aiheuttaa hampaiden kulumista, puremalihasvaivoja sekä leukanivelten kipua.

Yöllistä narskuttelua voi estää purentakiskolla. Päivällä narskuttelua voi yrittää välttää pitämällä hampaita hivenen erillään silloin kuin ei satu syömään.

8. Pahoinvointi

Osa ihmisistä reagoi stressiin vatsallaan. Pahoinvointi ja oksentelu voivatkin kertoa stressistä – tai ainakin siitä, että jokin on elimistössä vialla.

Äkilliseen stressin tai ahdistuksen aiheuttamaa pahoinvointia voi yrittää helpottaa rentoutumisella tai rauhoittavalla kävelylenkillä.

9. Unettomuus

Stressi muuttaa unen rakennetta. Erityisesti syvän unen osuus vähenee ja valveen sekä torkkumisen osuudet lisääntyvät. Ihmisen on hankala vaikuttaa unensa laatuun, mikä saattaa aiheuttaa unettomuuden pelkoa, joka on itsessään stressiä ylläpitävä tekijä.

Jos epäilee unihäiriöidensä johtuvan stressistä, kannattaa voimavarat suunnata stressin selättämiseen. Uni kun tavallisesti korjaantuu, kun stressitilanteeseen löytyy ratkaisu ja stressireaktio sammuu.

10. Muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä

Toistuva ja pitkittynyt stressi lisää jatkuvasti kortisolin tuotantoa. Kun aivojen hippokampus täyttyy kortisolista, tunteiden käsittely ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Ihminen ei pysty keskittymään ja kärsii muistihäiriöistä.

Woman’s Dayn haastattelema Lombardo kehottaa näissä tilanteissa liikkumaan ja haukkaamaan happea. Liikunta pitää mielen vireänä ja aurinko auttaa kehoa vapauttamaan mieltä kohentavaa serotoniini-hormonia.

***

8:00

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.