Helsingin poliisi kertoo törkeästä petoksesta, joka kohdistui yrityksen toimitusjohtajaan.
Helsingin poliisilla on käynnissä esitutkinta tapauksesta.
Yrityksen toimitusjohtajalta huijattiin 100 000 euroa. Tämän perusteella hän järjesti henkilökohtaisen takuumaksun omalta pankkitililtään.
Kyseessä oli noin 100 000 euron tarjoustakuu yrityksen nimissä tehtävää ostoa varten, poliisi kertoo.
Kun toimitusjohtaja ymmärsi, että kyse oli huijauksesta, hän yritti keskeyttää rahaliikenteen.
– Kyseessä on tyypillinen niin kutsuttu toimitusjohtajapetos, jollaisia tulee poliisin tutkittavaksi tasaisin väliajoin. Uhri saa uskottavan tahon nimissä viestin, jossa pyydetään maksamaan lasku tai siirtämään rahaa. Viestit voivat olla aidon näköisiä ja luotettavan oloisia, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu.
Taustalla usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus
Huijarit toimivat yleensä ulkomailta, ja rahat ohjataan niin ikään ulkomaalaisille pankkitileille. Epäillyt voivat käyttää petoksissa apuna esimerkiksi sähköpostia tai pikaviestimiä tai he soittavat uskottavilta näyttävistä puhelinnumeroista, Helsingin polisiista kerrotaan.
Huijarilla voi olla yrityksen henkilöstöstä hyvät tiedot, jotka on saatettu hankkia avoimista lähteistä, kuten esimerkiksi verkkosivuilta.
– Nämä jutut ovat kansainvälistä, ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on vastaavia tapauksia tullut Helsingissä tutkintaan kolme, joissa yhteisvahingot ovat noin 750 000 euroa, sanoo rikostarkastaja Risu.
Poliisi kertoo myös alkuvuodesta tapahtuneesta törkeästä petoksesta, jossa huijari esiintyi yrityksen toimitusjohtajana.
Yrityksen talousjohtaja maksoi noin 40 000 euroa väitetyn toimitusjohtajan kehotuksesta.
Yhteydenpito tapahtui verkossa sähköpostitse, ja epäilykset heräsivät siinö vaihesessa, kun toimitusjohtajana esiintynyt huijari ei enää vastannut viesteihin.
Lue myös: Saitko tällaisen viestin ”Säästöpankilta”?
Myös identiteettivarkauksia – maksupyynnön todellisuus tarkistettava
Toimitusjohtajapetoksia voidaan tutkia petosnimikkeen lisäksi identiteettivarkauksina ja usein myös tietomurtoina, poliisi kertoo.
Poliisi ohjeistaa varmistamaan aina puhelimitse tai kasvotusten, onko maksupyyntö todellinen.
– Puhelimitse varmistaminen edellyttää sitä, että puhelinnumero tiedetään entuudestaan. Huijarit voivat myös luoda tekaistuja verkkosivuja, toteaa tutkinnanjohtaja Risu.