Jo kello kymmenen jälkeen lauantai-iltana Ylivieskan palaneen kirkon raunioille virtaa väkeä. Kanttori Eeva Korhonen testaa sähköurkuja kuuden asteen pakkasessa ja vetää nahkarukkaset takaisin käteensä.
– Ei voi soittaa kuin hetken, sitten pitää lämmitellä käsiä, sanoo kanttori Korhonen.
Hänellä on tunteet pinnassa niin kuin kaikilla paikalle saapuvilla. Tasan vuosi sitten pääsiäislauantaina kirkko oli vielä alkuillasta pystyssä. Siellä piti pitää pääsiäisyön messu perinteiseen tapaan, mutta toisin kävi.
– Kirkko paloi illalla, mutta messua ei peruttu. Se pidettiin muualla vielä samana yönä, vaikka tunteet olivat silloin aika sekavat, muistelee Korhonen.
Talkootyöt jatkuvat
Vuosi on ollut pitkä Ylivieskassa. Palon ensishokkiin ei jääty pitkäksi aikaa makaamaan, vaan melkein saman tien päätettiin rakentaa uusi kirkko. Rahankeruutalkoot alkoivat ensimmäisenä arkipäivänä ja niitä on riittänyt.
– Rahaa on kerätty jo noin 250 000–300 000 euroa, mikä on valtava summa. Pelkästään villasukkia on neulottu ympäri Suomea noin 10 000 eurolla, kertoo Korhonen.
Muutakin talkootyötä on tehty. On myyty kokonaisia, osin pelastuneita kirkon hirsiä. Niistä on tehty kynttilänjalkoja, penkkejä, puuristejä, jopa viulu. Nauloja on kerätty ja oikaistu erilaisia veistoksia ja käsitöitä varten.
