Yhdysvaltoja jakanut suurteos kokoaa 240 esiintyjää lavalle Oulussa – "Tässä ajassa todella harvinaista"

Oulu Sinfonian intendentti Maija Kuusisto kertoo MTV:lle miten kaikki sai alkunsa.

– Itse asiassa tämä sai alkunsa yhdestä partituurista, jonka löysin kotonani edesmenneen mieheni Jaakko Kuusiston arkistosta ja sitten vein sen töihin meidän ylikapellimestari Rumon Gamballe. Loppu on historiaa.

Bernsteinin Mass ei ole ooppera, eikä myöskään musikaali. Lavalla on rock-bändi, blues-bändi ja Lapin sotilassoittokunta. On tanssijoita, sekakuoro ja lapsikuoro.

– Me olemme nyt kutsuneet tätä vain suurteokseksi. Tämähän on Kennedy Centerin avajaisiin sävelletty vuonna 1971. Jacqueline Kennedy tilasi teoksen Leonard Bernsteinilta silloin. Puhutaan keskuksesta, jossa on hyvin monenlaisia taiteen aloja esillä. Tässä meidänkin teoksessa haluttiin tuoda ne kaikki esille, kertoo Kuusisto. 

6:44Katso pidempi Huomenta Suomen juttu Mass-esityksestä videolta.

Kennedy Center muuttui noin vuosi sitten Donald Trumpin päätöksellä Trump-Kennedy Centeriksi, minkä vuoksi taiteilijat ovat laittaneet sen boikottiin, eikä Kuusistokaan mielellään puhu Trump-Kennedy Centeristä. 

Kuusisto sanoo, että yhteistyö eri toimijoiden välillä Oulussa on aina ollut hyvin luontevaa.

– Halusin tähän ehdottomasti oululaisen tekijän ja mieleeni nousi heti Petri Kauppinen. Hän on loistava koreografi ja ihmisten liikuttelija sekä persoonana sellainen, että jos jonkun niin hänen käsiin tällaisen teoksen uskaltaa antaa, kuvailee Kuusisto.

Esiintyjien liikuttelu ja hallinta oltava hanskassa

Ohjaaja-koreografi Petri Kauppisella oli suururakka ohjata yli 200 ihmistä. Ohjaus ja harjoittelu tehtiinkin paloissa ja eri paikoissa. Vasta loppuvaiheessa pystyttiin harjoittelemaan Ouluhallissa ja kaikki esiintyjät mahtuivat lavalle. "Tämä oli varsinaista joukkojen hallintaa."mtv

Kun lavalla on 240 ihmistä, on koreografi kummissaan. Joukkojen liikuttelu täytyy hallita. Lisäksi Petri Kauppinen myös liikuttaa ja liikuttuu itsekin esiintyjiä ohjatessaan. 

Yhdessätekeminen näkyy ja kuuluu. Viimeisessä treenissä ennen ensi iltaa tuli itku.

– Täytyy miettiä jokainen harjoitus, että miten se etenee niin, että saadaan esimerkiksi 50 hengen kuoro liikahtamaan tuohon suuntaan ja sitten 80 ihmistä toiseen. Ihan jo se pelkkä organisoiminenkin on oma työnsarkansa.

Ydinsanomana on toivo

– Oikeastaan kuitenkin tärkein, mikä tavallaan ohjaajalla tässä työssä on, niin on se, että löytäisi ne ydinteemat ja sen ydinsanoman. Sekä millä tavalla se tämän päivän ihmisille kerrotaan. Kuitenkin kyse on teoksesta, joka on tehty yli 50 vuotta sitten sen ajan amerikkalaisen yhteiskuntaan.

Kauppinen kertoo, että Bernstein on rakentanut teoksen dramaturgisesti katolilaisen messun rakenteeseen.

– Tästä on löydettävissä monta aika yleismaailmaista teemaa. Kaikista tärkein teema on tässä kuitenkin toivo. Mikäs näinä aikoina on parempi kuin tämä? Tämä taide, tämä näyttämötaide, tämä upea musiikkiliike, kaikki tämä, niin se tarjoaa meille toivoa tähän aikaan.

70-luvulla kirkon boikotissa

Mass-esitys oli yksi isoimmista yksittäisistä projekteista Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2026.Mika Vallineva

– Toki voi miettiä myös, että mikä siellä toivon takana on. Tässä tapauksessa siinä on hyvin vahva usko myös. Päähenkilö Celebrant uskoo omaan visioonsa, jota hän haluaa toteuttaa, vaikka joutuu taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Siitä syntyy sitten upea upea rauhan laulu, mihin tämä teos sitten päättyy, pohdiskelee Kauppinen MTV:n haastattelussa. 

Mass on suomeksi messu, mutta varsinainen messu teos ei ole. Alunperin 1970-lvulla teosta pidettiin jopa poliittisesti vaarallisena. Jopa FBI varoitti presidentti Richard Nixonia mahdollisista sodanvastaisista viesteistä, joten presidentti jäi pois 8.9.1971 järjestetyistä avajaisista. Alussa myöskään katolinen kirkko ei hyväksynyt Bernsteinin teosta, mutta myöhemmin suhtautuminen kirkossakin muuttui. Mass on esitetty jopa Vatikaanissa.

"Kiljuimme toimistolla"

Vaikka lavalla on kaiken kaikkiaan 240 esiintyjää, on siinä kuitenkin vain yksi selkeä päärooli. Siihen saatiin baritoni Ville Rusanen.

– Ajattelin, että Ville Rusanen on oikeastaan yksi ainoista, kuka Suomessa pystyy tämän tekemään. Rooli vaatii ääneltä ihan valtavasti niin laajuutta kuin eri tyylilajien hallintaa. Jännitin sitä, miten Ville suhtautuu ehdotukseen ja mahtuuko esitys hänen kalenteriinsa. Olin tosi iloinen, kun Ville lähti mukaan. Kyllä me silloin kiljuimme toimistolla, muistelee Maija Kuusisto.

Rusanen lisäksi esityksessä on mukana muun muassa sopraano Mari Palo, baritoni Joonas Orrain ja tenori Aki Saarela. Isoissa tanssirooleissa ovat Liisa Heikkinen, Hanna Appel ja Verna Tainio. Oulu Sinfonian kapellimestarina toimii Rumon Gamba.

Laulavat kuin enkelit

Teuvo Pakkalan 4. musiikkiluokkalaiset pääsivät mukaan Mass-suurteokseen. Lapset saivat valtavasti kehuja projektin ammattilaisilta.Mika Vallineva

Yhdessä tekeminen näyttää olevan koko tämän teoksen juttu. Kehuja jaetaan puolin ja toisin. Ville Rusanen kehuu esimerksi Teuvo Pakkalan koulun 4. musiikkiluokan lapsia.  

– Siis kun he ovat aivan uskomattoman hyviä. He osaavat kaiken, laulavat kuin enkelit ja esiintyvät hienosti.Niin mikäs siinä meillä aikuisilla, kun sujahdetaan sinne joukkoon ja tehdään oma osamme. Ihan huikeaa.

Ville Rusanen esittää päähenkilö Celebrantia, jonka tehtävä on vahvistaa uskoa parempaan huomiseen.

– Tämä rooli on poikkeuksellisen haastava. Sanoisin näin, että ääniala on hurjan laaja. Menee ihan tuolta tosi alhaalta tosi ylös. Se vaatii äänellistä kestävyyttä ja semmoista tietynlaista kirkkautta myös ja monien tyylien hallintaa.

Rusanen kuvaa Bernsteinin sävellystä uskomattomaksi keitokseksi.

– Minäkin olen urallani tehnyt vaikka mitä, mutta ei tällaista ole tullut vastaan. Teoksen laajuus ja tietenkin tämä minun roolini vaativuus, niin kyllä omallakin uralla menee ihan sinne vaikeimpien ja haastavimpien joukkoon. 

Euroopan kulttuuripääkaupungin taidonäyte

Bernsteinin suurteos on malliesimerkki siitä, mihin Oulu Euroopan kulttuuripääkaupunkina pyrkii.

– Meillä on 700 projektia tässä vuodessa. Kun lasketaan kaikki yksittäiset tapahtumat, joita vaikka ooperassa tai teatterifestareissa on, niin tapahtumia on 4000–5000, kertoo ohjelmajohtaja Samu Forsblom Oulu 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki-hankkeesta.

Skaala on laaja.

– On paljon tällaista arjen kulttuuria, kaupunginosatapahtumia, isoja kansainvälisiä huipputapahtumia, näyttelyjä ja konsertteja.

Yli 200 hengen läsnäoloharjoitus

Jännitys purkautuu ensi-illan jälkeen. Kuvassa baritoni Ville Rusanen lasten ympäröimänä.mtv

Ohjaaja-koreografi Petri Kauppinen muistuttaa, että projektissa ei ole käytetty tekoälyä vaan ihan puhdasta ihmistä.

– Jotenkin tuntuu, että olemme ihan sen ydinolemisen äärellä. Tämä on sellainen kollektiivinen yli 200 henkilön läsnäoloharjoitus. Miten me kohdataan ja puhutellaan toisiamme. Lauletaan ja paljastetaan itsestämme paljon asioita. Uskalletaan tehdä ja ymmärretään, että siellä on toinen ihminen vastaanottamassa myös. Tämä on tässä ajassa todella harvinaista.