Yllättivätkö vatsavaivat maitolasillisen jälkeen? Tästä syystä laktoosi-intoleranssi iskee aikuistumisen myötä

Jos vatsassa möyrähtää, pieru pärähtää ja joudut juoksemaan vessaan nautittuasi lasillisen maitoa aterialla tai syötyäsi maitotuotteita, saatat olla laktoosi-intolerantti.

Toisin sanoen elimistösi ei tuota laktaasientsyymiä, joka pilkkoisi maitosokeri laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyisivät ohutsuolesta verenkiertoon.

Lue myös: Viisi tavallista vatsavaivaa – milloin niistä pitää huolestua?

Kun laktoosi ei sula kunnolla, se siirtyy paksusuoleen ja hajoaa käymisen kautta, mikä voi johtaa epämiellyttäviin vatsaoireisiin.

Ja jos et vielä ole laktoosi-intolerantti, niin todennäköisesti ikääntymisen myötä tulet olemaan, sillä noin 75 prosenttia maailman väestöstä menettää kykynsä sulattaa laktoosia vanhetessaan, kertoo Huffpost.

Lue myös: 10 syytä jatkuvalle vessassa ravaamiselle – miksi suolen toiminta vilkastuu?

Herkkyys laktoosille riippuu siitä, oletko perinyt uuden vai vanhan geenimuodon

Terveyskirjaston ja Huffpostin mukaan taustalla on ihmislajin historia.

Aikoinaan luonnossa elävä ihminen joi lapsena äidinmaitoa, mutta kasvun myötä maito ei enää kuulunut ihmisen ruokavalioon. Tämän vuoksi laktaasientsyymi oli ihmiselle tarpeeton ja sen vaikutus lakkasi noin 5–12 vuoden iässä.

Kun ihminen sitten alkoi kasvattaa karjaa ja juomaan maitoa myös aikuisiällä, tapahtui laktaasientsyymigeenissä mutaatio, jonka seurauksena entsyymi ei häviäkään ihmisen kehosta aikuisuuden myötä.

Lue myös: Epäiletko sairastavasi ärtyneen suolen oireyhtymää? Neurologi kertoo, mistä oikeasti voi olla kyse

Terveyskirjasto kertoo, että afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90 prosentilla on edelleen "vanha geenimuoto" eli heistä lähes kaikilla aikuisilla on laktoosi-intoleranssi. 

Sen sijaan pitkään maitotaloudessa eläneillä ihmisillä, kuten pohjoismaalaisilla, on elimistössään laktaasientsyymin uusi geenimuoto.

Jos olet siis ollut laktoosi-intolerantti jo lapsuudestasi saakka tai se iskee aikuisuudessa, on sinulla vanha geenimuoto. 

Laktaasituotannon lasku elimistössä on yksilöllistä ja noin 25 prosenttia ihmisistä säästyy laktoosi-intoleranssilta kokonaan.

Lue myös: Vedätkö vatsaa koko ajan sisään? Ei kannattaisi – tässä syy

Kyse ei ole kuitenkaan vain perimästä

Geeniloton lisäksi laktoosi-intoleranssin kehittymiseen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten maha-suolikanavan sairaudet, ohutsuolen vaurioihin johtaneet onnettomuudet, ohutsuolen leikkaukset ja esimerkiksi Crohnin tauti, kertoo Huffpost.

– Maha-suolikanavan sairauden jälkeen kehon laktaasivarastot saattavat vähentyä tilapäisesti, mikä vaikuttaa laktoositoleranssiin, kertoo gastroenterelogi Janese Laster Huffpostille.

Lue myös: Piinaako stressivatsa? Näin ärtynyttä suolen toimintaa voi helpottaa

Laktoosi-intoleranssia voivat lisätä myös infektiot sekä tulehdukselliset sairaudet tai autoimmuunisairaudet, kuten gastroenteriitti, keliakia tai haavainen paksusuolentulehdus. 

Myös kemoterapia ja antibiootit voivat lisätä laktoosi-intoleranssia, kertoo lääkäri Menka Gupta Huffpostille.

– Nämä aiheuttavat vaurioita ja vuotoja suolen limakalvolle.

Lue myös: Käsillä ratkaisu alidiagnosointiin? Moni sairastaa keliakiaa tietämättään ja se on iso ongelma: "Oireet voivat olla mitä tahansa"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Huffpost, Terveyskirjasto