Vatsakipua, turvotusta, ilmavaivoja, ripulia, ummetusta, pahoinvointia, närästelyä ja oksentelua. Moni saa näiden oireiden perusteella diagnoosiksi ärtyneen suolen oireyhtymän, mutta entä jos kyseessä onkin migreeni?
Vatsamigreeni on luultua yleisempi sairaus, kertoo satoja migreenipotilaita hoitanut neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Matti Ilmavirta. Samaa kertoo myös Migreeniyhdistys.
– Vatsamigreeni on yleinen migreenin muoto, mutta useinkaan sitä ei osata tulkita migreeniksi. Sairaudesta kärsivillä saatetaan diagnosoida ärtyneen paksusuolen oireyhtymä tai sitten ongelmat kuitataan ruoansulatusvaivoina, närästyksenä tai ilmavaivoina, Ilmavirta sanoo.
– Vatsamigreenillä on taipumus puhjeta jo ennen klassista päänsärkymigreeniä. Monen vatsamigreeniä potevan tarkemmassa oirehaastattelussa paljastuu, että vatsa on oirehtinut ja sitä on tutkittu jo pikkulapsena, vuosia ennen klassisen päänsärkymigreenin ilmaantumista, mikä osuu usein teini-ikään.
Lue myös: Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä
Oireet täsmäävät myös moneen muuhun sairauteen tai terveysongelmaan
Ilmavirta kertoo, että yleensä vatsamigreeniä osataan ajatella vasta siinä kohtaa, kun kaikki muut mahdolliset sairaudet on suljettu pois.
Sen diagnosoimisesta tekee haasteellista se, että oireita voi olla hyvin monenlaisia ja samat oireet sopivat myös moneen muuhun sairauteen.
Sairauden yleisimmät oireet ovat vatsakipu, turvotus, ilmavaivat, ripuli, pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Oireet voivat tulla yksittäin tai useamman oireen ryppäinä.
Lue myös: Kun migreenikohtaus iskee, Susannan oikea puoli halvaantuu – oireita ei terveydenhuollossakaan aina ymmärretä: "Ensihoitaja on repinyt minua hiuksista ja naureskellut"
Lisäksi mukana voi olla helpommin migreeniksi tunnistettavia oireita, kuten päänsärkyä ja yliherkkyyttä äänille ja hajuille.
– Läheskään aina näitä niin sanottuja klassisen migreenin oireita ei kuitenkaan vatsamigreenissä ole.
Ilmavirta kertoo, että vatsamigreeniin voi liittyä myös keuhkojen, ruokatorven, sydämen ja virtsarakon alueen oireita, koska ne muodostavat suoliston kanssa toiminnallisen kokonaisuuden, johon hermotus tulee samoista hermorungoista.
Lue myös: Kuinka usein kakalla pitäisi käydä? Asiantuntija vastaa
Sama mekanismi kuin päänsärkymigreenissä
Vatsamigreenin syy on sama kuin paremmin tunnetun päänsärkymigreenin.
Migreeni johtuu perinnöllisestä taipumuksesta hermotuksen hienosäädön häiriöihin, kertoo Ilmavirta.
– Oireet syntyvät sisäelinten hermotuksen epätasapainotilasta. Hermotus toimii joko yliaktiivisesti tai vajavaisesti. Vatsamigreenissä vagushermon, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston sekä selkäytimestä tulevien hermojen toiminta on epätasapainossa.
Lue myös: Piinaako stressivatsa? Näin ärtynyttä suolen toimintaa voi helpottaa
Jos hermotus esimerkiksi toimii yliaktiivisesti, voi vatsamigreeni aiheuttaa ripulia. Kun hermotus taas toimii vajavaisesti, voi vatsamigreenin oire olla laiska vatsan toiminta.
Kun migreenikohtaukset toistuvat eli hermotuksessa on epätasapainoa toistuvasti, näyttää tila muokkaavan itse itseään eli migreeni ikään kuin ruokkii itseään, Ilmavirta kertoo.
– Vatsamigreeniä usein potenut voi vaikkapa kokea ruoansulatushäiriöitä tiettyihin ruoka-aineisiin liittyen, koska migreeni on jättänyt herkkyystilan päälle. Kun migreenin aiheuttama herkkyystila on ohi, pystyy ihminen taas syömään mitä vain.
– Sama tapahtuu myös päänsärkymigreeneissä. Voi jäädä esimerkiksi yliherkkyyttä näköradalle, jolloin silmät jäävät valonaroiksi, kunnes migreenin aiheuttama herkkyys laukeaa.
Ilmavirta kertoo, että kaikenlaisia migreenejä hoidetaan samoilla lääkkeillä eli tulehduskipulääkkeellä, pahoinvointilääkkeillä ja triptaaneilla eli migreenin täsmähoitolääkkeillä.
Lue myös: Närästääkö taas? Nämä elintavat ja ruoat voivat olla syypäitä närästykseen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaislähde: Migreeniyhdistys