Ylemmät toimihenkilöt tekevät enemmän korvaamatonta ylityötä kuin muut palkansaajat, selviää korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan tutkimuksesta.
Ylemmistä toimihenkilöistä kahdeksan prosenttia teki vuonna 2011 ylitöitä ilman, että sai siitä korvausta. Alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kohdalla luku oli yksi prosentti.
Kaikkiaan ylitöitä kertoi tehneensä noin joka neljäs ylempi toimihenkilö. Viisitoista prosenttia sanoi saaneensa korvauksen tekemästään ylityöstä. Ylityötunteja kertyi viikossa keskimäärin 7,3.
Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan moni työnantaja odottaa liiton asiantuntijoiden ja esimiesten vastaavan sähköposteihin iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Arkion mielestä näiden henkilöiden työaikakulttuuri on rappiolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Ylitöiden yleistymiseen korkeasti koulutetuilla Arkio näkee kolme syytä. Mobiiliteknologian kehityksen myötä jokaisella kulkee nykyään sähköposti mukana koko ajan. Akavan jäsenistä moni myös matkustaa työkseen paljon, ja matkustaminen tapahtuu usein omalla ajalla. Kolmanneksi työ on kansainvälistynyt, ja aikaerot saattavat venyttää työaikoja.
Epävarmuus ajaa tekemään ylityötä
Työn määrä on myös kasvanut, kun yritykset ovat leikanneet työntekijöiden määrää. Sama työ tehdään nyt monissa paikoissa pienemmillä resursseilla, mikä kuluttaa työntekijöitä.
Taloudellisesti epävarmat ajat aiheuttaa Arkion mukaan helposti sen, että työntekijä lukee sähköpostejaan ja tekee muita töitään iltaisin kotonaan eikä hae siitä korvausta.
Akavan mukaan korvaamaton ylityö ei ole pelkästään taloudellinen haittaa, vaan se voi aiheuttaa myös terveysongelmia. Jos asiantuntijatyötä tekevä nainen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, on yleisin syy sille mielenterveysongelmat.
(MTV3)