Yliopistoiskua suunnitellut syyntakeeton – jäi ilman rangaistusta

Toinen Helsingin yliopistoiskua suunnitelleista oli tekohetkellä syyntakeeton, kertoo mielentilatutkimus. Sen mukaan nainen ymmärsi tekonsa merkityksen, mutta hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään oli ratkaisevasti heikentynyt mielisairauden vuoksi.  

Helsingin hovioikeus kumosi naisen käräjillä saaman kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Nainen on tahdosta riippumattomassa hoidossa.  

Syyttäjä vaati mielentilatutkimusta jo käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus totesi syytettyjen vastustavan tutkimusta ja katsoi, ettei selvitystä sen laatimisen tarpeellisuudesta ollut esitetty. Tutkimus tehtiin vasta hovioikeusvaiheessa tänä talvena.  

Toisen iskua suunnitelleen, Josef Andrei Hannun, 25, tuomio pysyi hovioikeudessa. Hän sai 3 vuotta ja 1 kuukautta vankeutta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.  

Haussa ainakin 50 satunnaista uhria  
  

Oikeuden mukaan tuomitut valmistelivat vuosina 2013-2014 yliopistolle joukkosurmaa, johon olisi valikoitunut uhriksi ainakin 50 satunnaista ihmistä.  

Kaksikko kiisti oikeudessa, että tarkoituksena olisi ollut tehdä iskua. He vetosivat muun muassa siihen, ettei isku olisi ollut heidän välineillään edes mahdollinen.

Hovioikeuden mukaan kaksikolla oli kuitenkin aito tarkoitus toteuttaa suunnitelmansa ja myös siihen tarvittavaa välineistöä. Heillä oli hallussaan muun muassa varsijousi, käsirautoja, patruunoita, kaksi varusteliiviä, kaksi kaasunaamaria sekä erilaisia myrkkykaasun valmistukseen sopivia välineitä.  

Iskuun tarvittavia aseita oli tarkoitus ensin anastaa aseliikkeestä, jonka jälkeen kaksikko olisi siirtynyt aseineen ja myrkkykaasuaineineen yliopistolle.

Mahdollisimman suuri uhrimäärä olisi varmistettu muun muassa lukitsemalla yliopiston ovia. Mahdollisia pelastustoimia olisi hidastettu sytyttämällä yliopistolle tulipaloja.  

Käräjäoikeus katsoi miehen yllyttäneen myös erästä toista naista mukaan joukkosurman tekemiseen. Hovioikeus katsoo, ettei tällaista yllytystä ollut. Oikeuden mukaan muutos ei kuitenkaan anna aihetta lyhentää tuomiota.