Ylilääkäri olisi halunnut Marinin hallitukselta valmiuslain käyttöön jo kuukausi sitten: "Me paikallisviranomaiset olemme hyvin voimattomia, kädettömiä ja keinottomia"

Kaukoranta ihmettelee, miksi tartuntatautilaki ei ole edelleenkään valmis, vaikka sitä on haluttu muuttaa keväästä lähtien. 

– Me paikallisviranomaiset olemme hyvin voimattomia, kädettömiä ja keinottomia, mitä tulee esimerkiksi yksityiseen yritystoimintaan tai kuntosalien ja ravintoloiden sulkemiseen, Kaukoranta antaa esimerkkinä. 

– Työkalupakki meillä on pikkusen vaatimaton tähän remonttiin nähden. 

Lue myös: Vaasa ja Kuhmo onnistuivat taltuttamaan koronan pahimman vaiheen – nyt ne jakavat vinkkinsä muillekin: "Kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin käyrät kääntyivät laskuun"

Kaukoranta toivoo, ettei valiuslakia oteta käyttöön hoitohenkilökunnan jaksamisen vuoksi

Hallitus pohtii tänään iltakoulussa, kuinka koronatoimien kanssa tulisi edetä.  

Valmiuslain käyttöönotto voi nousta hallituksen pöydälle, jos tuoreet luvut näyttävät siltä, että hoitokapasiteettia ei muulla tavoin pystytä turvaamaan.

– On ehdottomasti liian myöhä miettiä valmiuslain käyttöönottoa. Sen aika oli ja meni. Nyt joudumme mennä niillä, mitä on, Kaukoranta pohtii. 

Valmiuslain avulla hoitohenkilökuntaa voitaisiin määrätä töihin, jos koronatilanne heikkenisi merkittävästi.

Kaukoranta huomauttaa, että valmiuslain käyttöön ottaminen ja sitä kautta terveydenhuollon ammattilaisten patistaminen töihin eivät ole kovinkaan hyvä vaihtoehto – myös terveydenhuollon ammattilaiset lomailevat joulun aikaan. 

– Jotkut paikat ovat jopa lomauttaneet henkilöstöään. Siinä on hyvin mielenkiintoinen ja vaikeasti ratkaistava yhtälö – tekisi mieli melkein sanoa epäyhtälö.

– Se ei ainakaan ole hoitohenkilöstön työmoraalia kohottava tuollainen pakkotyömääräys joulupyhien aikana, Kaukoranta sanoo. 

Juttu jatkuu artikkeliboksin jälkeen.

Myös tiedottamisessa parantamisen varaa

Ensimmäisen korona-aallon jälkeen tautitilanne oli kerrassaan hyvä kaikkialla Suomessa. 

Samaan aikaan, kun Kaukorannan mukaan Suomessa viestittiin, ettei suomalaisilla ole hätää, toinen korona-aalto nosti päätään Euroopassa. 

– Kesän aikana oli virheuutisointia, vaikka nähtiin, että pääkaupunkiseudulla epidemia edelleen eteni, toki hitaasti. Meille viestittiin, että ei mitään hätää, me pärjätään ihan tällä - se oli virheviesti, Kaukoranta toteaa. 

Kaukoranta sanoo, että hallitus odottaa suomalaisilta nyt yhteen hiileen puhaltamista koronaepidemian hillitsemiseksi – tätä samaa on kuitenkin hänen mukaansa lupa toivoa myös itse hallitukselta. 

– Odottaisin sitä myös maan hallitukselta, että siellä olisi yksimielisyys näistä toimista eikä jäätäisi kinasteluasteelle, sillä siitähän tämmöinen homman etenemättömyys kielii.

Lue myös: Tutkimus: Yksinäisyys rassaa korona-aikana eniten yli 80-vuotiaita ja nuoria aikuisia – ”Kyllä siinä jokainen tulee vähän mökkihöperöksi”