Suomen suurin muovinkierrätyslaitos on aloittanut toimintansa Hyvinkäällä. Laitos käsittelee sekä pakkausmuovia että kovamuovia, yhteensä 50 000 tonnia vuodessa.
Syyskuussa toimintansa aloittaneella Hyvinkään muovinkierräyslaitoksella voidaan kierrättää pakkausmuovin lisäksi myös kovamuovia kuten ämpäreitä, pulkkia ja säilytyslaatikoita.
– Kovamuovien käsittely on tähän asti tässä maassa ollut hyvin pientä ja vaatimatonta. Meidän uuden laitoksen kapasiteetista puolet on kovamuovikapasiteettia eli 25 000 tonnia kovamuovia pystymme vuositasolla täällä käsittelemään, laskee Syklo Oy:n toimitusjohtaja Teemu Koskela.
Pulkat ja ämpärit kierrätykseen
Valtakunnallista kovamuovin keräysjärjestelmää ei ole, mutta laitokselle saadaan kovamuovia kahdeksalta kunnalliselta jäteyhtiöltä, jotka ovat järjestäneet keräyksen. Kovamuovia keräävät Pirkanmaan Jätehuolto, Kymenlaakson Jäte, Etelä-Karjalan Jätehuolto, Kiertokaari, Rosk’n Roll, Napapiirin Residuum, Kiertokapula ja HSY.
– Suomessa jätemuovia riittää ihan varmasti meidän tarpeisiin ja monen muunkin tarpeisiin. Kovamuovin kohdalla voi olla se tilanne, että kuinka nopeastin saadaan tämä kovamuovi kiertoon tässä maassa. Varaudumme myös tuontireitteihin, mutta lähtökohtaisesti pyrimme hankkimaan kaikki kotimaasta, sanoo Koskela.
Jätteestä uusien tuotteiden raaka-ainetta
Hyvinkään laitoksella muovi silputaan ja sen jälkeen eri muovilaadut erotellaan veden avulla. Jätevirrasta pystytään erottelemaan sellaisetkin muovit, jotka nykyisin päätyvät poltettavaksi. Lopputuotteena syntyy muovirakeita eli kierrätysmuovigranulaattia, josta muoviteollisuus voi tehdä uusia tuotteita.
Samalle tontille valmistuu myös biokomposiittiltehdas.
– Biokomposiitti on eräänlainen muovilujite, jolla voidaan korvata lasikuitua tai neitseellisiä muovilujitteita erilaisissa elektroniikka-applikaatioissa ja ajoneuvoissa, kertoo Koskela.
Esimerkiksi Amazon on ilmaissut kiinnostuksensa laitoksen materiaaliin.
Laitosten rakentaminen maksoi yhteensä 70-80 miljoonaa euroa ja työpaikkoja syntyi noin sata.
Muovin keräyksessä parannettavaa
Suomessa muovipakkauksista kierrätykseen saadaan 30 prosenttia, kun EU-tavoite on 50 prosenttia. Tämän takia Suomi maksaa EU:lle sakkomaksuja 90 miljoonaa euroa vuodessa.
– Kyllä niitä sakkomaksuja varmaan tullaan jatkossakin maksamaan, mutta sitä mukaa ne vähenisivät, jos päästään lähemmäs 50 prosentin tavoitetta. Vuonna 2030 tavoite nousee jo 55 prosenttiin, toteaa johtava tutkija Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta.
Hyvinkään laitos parantaa osaltaan muovin kierrätysastetta, mutta seuraava ongelma voi olla materiaalipula.
– Pitäisi nostaa sitä keräysastetta. Niitä muovipakkausjätteitä pitäisi saada enemmän kerättyä, jotta kierrätyslaitoksille olisi enemmän raaka-ainetta, huomauttaa Salminen.
Sekä yritysten että kansalaisten innossa kierrättää muovia on vielä paljon parannettavaa.
– Kun tulee kovamuovijätteille kierrätysmahdollisuus, niin ehkä se kannustaa sekä tavallisia ihmisiä että yrityksiä keräämään ja kierrättämään kaikkea muovia mukaan lukien pakkaukset, toivoo Salminen.
Muovipakkaukset ovat vain osa kaikesta muovijätteestä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia Suomen kaikesta muovijätteestä päätyy poltettavaksi jätteenkäsittelylaitoksissa energiaksi. Vain alle viidennes päätyy jalostettavaksi uusioraaka-aineeksi eli uusiomuoviksi.
