Tutkimus: Yksinäisyys rassaa korona-aikana eniten yli 80-vuotiaita ja nuoria aikuisia – ”Kyllä siinä jokainen tulee vähän mökkihöperöksi”

Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta FinSote -tutkimuksesta, johon haastateltiin 16 600 ihmistä syyskuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.

Tutkimuksen mukaan henkilökohtainen taloustilanne on heikentynyt noin joka viidennellä suomalaisella koronaepidemian aikana.

Tilanne kuitenkin vaihtelee paljon eri alueilla. Talous oli heikentynyt eniten helsinkiläisillä (28% vastaajista) ja vähiten pohjoissavolaisilla (15%).

Talousahdinko näkyy myös niillä alueilla, joissa varsinaisia koronatartuntoja on vähän. Rajoitustoimet ovat iskeneet esimerkiksi matkailusta riippuvaiseen Lappiin, jossa lähes joka neljäs vastaaja arvioi taloutensa heikentyneen.

– On kuitenkin mielenkiintoista, että juuri Helsingissä ja muualla Uudellamaalla, jossa tautitilanne on vakavin ja vaikutukset arkielämään kaikkein suurimpia, niin siellä kuitenkin luotetaan eniten terveydenhuollon kantokykyyn ja hallituksen toimintaan, sanoo vastaava tutkija Suvi Parikka THL:stä.

Yksinäisyys lisääntynyt joka kolmannella

Epidemia on lisännyt ihmisten eristäytymistä, ja tutkimukseen vastanneista peräti 62 prosenttia kertoi vähentäneensä yhteydenpitoa ystäviinsä ja sukulaisiinsa.

Samalla myös yksinäisyys on kasvanut. Tutkimukseen vastanneista joka kolmas kertoi yksinäisyyden tunteen kasvaneen epidemian aikana. Univaikeudet ovat lisääntyneet varsinkin yli 80-vuotiailla.

– Koronaepidemia toi monia ikäviä asioita iäkkäiden elämään. Eli yksinäisyyttä raportoitiin paljon ja myös huolta siitä, miten itse pärjää ja miten läheiset pärjää ja miten arki sujuu tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Eli ehkä se  huoli näkyi myös univaikeuksina, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.

Osa vanhuksista otti keväällä koronarajoitukset niin tosissaan, että he suorastaan linnoittautuivat kotiinsa.

Ilmiöstä kertoi huolestuneensa muun muassa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen MTV Uutisten haastattelussa.

– Kyllä varmasti jokainen tulee enemmän tai vähemmän mökkihöperöksi sellaisessa tilanteessa, jossa ei näe ketään ja on vain neljän seinän sisällä toimettomana, Ilmarinen sanoo.

Nuoret aikuiset ja yli 80-vuotiaat yksinäisimpiä

Ikähaitarin ääripäät ovat tutkimuksen perusteella yllättävän samanlaisia. Yksinäisyys lisääntyi ja päivittäinen liikunta väheni eniten nuorilla aikuisilla (20–34-vuotiaat) sekä yli 80-vuotiailla. Noin 40 prosenttia molempien ikäryhmien vastaajista kertoi yksinäisyyden lisääntyneen.

– Luulen, että nuorten kohdalla näkyy se, että 20-30-vuotiaat viettävät hyvin aktiivista elämää ja silloin rajoitustoimet näkyvät heidän kohdallaan hyvin voimakkaasti.

– Ehkä iäkkäiden kohdalla vaikutti myös se, että digitaidot ovat keskimääräistä heikommat kuin muulla väestöllä. Eli he eivät päässeet hyödyntämään niitä palveluja, jotka menivät verkkoon, Katja Ilmarinen toteaa.

Huoli koronatartunnan saamisesta vaikuttaisi liittyvän vastaajien läheisiin enemmän kuin heihin itseensä.

Runsaat 42 prosenttia THL:n tutkimukseen vastanneista kertoi olevansa paljon huolissaan siitä, että joku heidän läheisistään sairastuisi. Omasta tartunnasta oli huolissaan lähes 17 prosenttia vastaajista.