Ylen somalinkielisten koronauutisten juontaja joutui rasistisen solvauksen kohteeksi – Syyttäjä: Liian vähäistä tutkittavaksi

Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän mukaan tapaus oli liian vähäinen tutkittavaksi.Ahmed oli Instagramissa kirjoittanut kommentin laulaja Janna Hurmerinnan kaikille näkyvään päivitykseen, jonka alle oli virinnyt pitkä kommenttiketju kulttuurisesta omimisesta. Ahmed kirjoitti muun muassa, että haitalliset toimintamallit ovat usein tiedostamattomia, ja niistä pitäisi puhua Suomessa enemmän. 

Tähän toinen Instagram-käyttäjä vastasi "Voi vittu teitä neekereitä". Ahmed teki asiasta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.

–  Minulle ei ole koskaan ennen kommentoitu ”neekeri” noin rajusti päin naamaa. Ajattelin, että tämä ei voi olla se tapa, jolla kanssani keskustellaan tai miten minua rajoitetaan puhumasta, hän sanoo.

"Asian yhteiskunnallinen merkitys pitäisi ymmärtää"

Kuun alussa syyttäjä päätti tutkinnanjohtajan esityksestä, että esitutkinta lopetetaan. Päätöksen mukaan syyttäjä tulisi jättämään asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella.

Lue myös: Lola Odusoga osasi puolustautua jo lapsena rasistisilta kommenteilta – valmissanainen nuori neiti sai sättijänsä hiljaiseksi nerokkaalla tokaisulla

Päätös ei ota kantaa siihen, onko rikoksesta epäilty syyllistynyt rikokseen.

Ahmed ihmettelee syyttäjän päätöstä. Hän kertoo selvittäneensä itse, kuka solvaavan kommentin oli kirjoittanut ja toimittaneensa kaikki tiedot poliisille.

–  Monet sanoivat, ettei ole järkeä tehdä rikosilmoitusta, koska se ei kuitenkaan johda mihinkään. Onneksi lähipiirissäni on poliisi, ja hän sanoi, että kyllä tällaisesta voi ja pitää tehdä rikosilmoitus. Ajattelin, että asia etenee, mutta sitten niin ei käynytkään, Ahmed sanoo.

Ahmed kysyy, minkälaisen signaalin lähettää, jos ihmisiä saa kutsua somessa neekeriksi ilman seurauksia.

– Tällaiselle selkeälle vihapuheelle ei voida mitään, vaikka vihapuhe on Suomessa iso yhteiskunnallinen ongelma. Mietin, millä oikeudella yksi tutkinnanjohtaja tai syyttäjä päättää, että jokin sana on vähäinen, kun heillä ei koskaan tule olemaan siitä omakohtaista kokemusta. He katsovat asiaa vain tekniseltä kantilta, vaikka pitäisi ymmärtää sen vaikutus yhteiskunnallisella tasolla.

Syyttäjä: Kenenkään ei pitäisi kirjoittaa tällaista mihinkään

Päätöksen tehnyt aluesyyttäjä Martina Rännälä korostaa, että siinä oli kyse asian rikosoikeudellisen merkityksen arvioinnista.

– Olen katsonut, että epäilty teko on tässä tapauksessa ollut rikosoikeudellisesti kokonaisuutena arvostellen vähäinen omassa rikoslajissaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kommentin kirjoittaminen olisi ollut täysin asiatonta, eikä kenenkään pitäisi kirjoittaa tällaisia kommentteja millekään alustalle, Rännälä sanoo.

Lue myös: EU-komissiolta muistutus Suomelle puutteista rasismin torjuntaa koskevassa lainsäädännössä

Syyttäjälaitoksen yleisten ohjeiden mukaan esitutkintoja rajoitetaan ennen kaikkea siksi, että viranomaisten voimavaroja käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Viime vuosina esimerkiksi kunnianloukkauksesta tehtyjen rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa.Toisaalta aiemmin tässä kuussa Euroopan komissio arvosteli Suomea viharikoksista nostettujen syytteiden pienestä määrästä, ja kehotti Suomea varmistamaan, että jokainen vihapuheeseen syyllistyvä joutuu asianmukaisesti syytteeseen ja saa rangaistuksen.

Rännälän mukaan tässä tapauksessa epäillystä teosta olisi ollut odotettavissa enintään lievä sakkorangaistus. Arviointiin vaikuttivat myös muun muassa se, että kyse oli yksittäisestä kommentista sekä kommentin näkyvyys.

– Tässä on ollut yksittäinen kirjoitettu kommentti, eikä ole epäiltykään, että kyseessä olisi mitään laajempaa tai jatkuvampaa tätä asianomistajaa kohtaan tai muutenkaan -- kommentti on kirjoitettu Instagram-sovelluksessa julkaisuun, jossa kommentti hukkuu muiden kommenttien sekaan sitä mukaa kuin julkiseen julkaisuun kirjoitetaan aina uusia kommentteja, Rännälä perustelee.

Osassa tapauksista somessa solvaaminen on johtanut tuomioon

Ahmedin mukaan hänen oma kommenttinsa sai runsaasti tykkäyksiä, mikä lisäsi sen näkyvyyttä.

– Tämä henkilö kirjoitti oman kommenttinsa sen alle ja siihen tuli vielä useita kommentteja lisää, jolloin hänen kommenttinsa nousi näkyvämmäksi. Tulee olo, että ovatko poliisi ja syyttäjä perehtyneet asiaan kunnolla. Vai onko asenne ylipäänsä se, että sosiaalista mediaa ei pysty kontrolloimaan, että se on mahdotonta?

Paljon julkisuutta on saanut tapaus, missä toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoo tuomittiin käräjä- ja hovioikeudessa oululaisen, maahanmuuttovastaiseksi profiloituneen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta. Vehkoo oli nimittänyt miestä yksityisessä Facebook-kirjoituksessaan rasistiksi ja natsipelleksi. Vehkoo on hakenut hovituomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Rännälä ei kommentoi Vehkoon tapausta, koska ei tunne sen yksityiskohtia, mutta kertoo, että tapauskohtainen arviointi korostuu kunnianloukkausepäilyissä.

–  (Ahmedin) tapauksessa nimenomaan nämä erityispiirteet vaikuttivat siihen, että päätös tehtiin vähäisyysperusteella: juuri se, että kyseessä on ollut yksittäinen rasistinen kommentti, joka on kirjoitettu tarkkaan ottaen tällaiseen alustaan ja tällaiseen keskusteluun.

Toisessa rikosepäilyssä tutkinta on vielä kesken

Ahmed on saanut rasistisia viestejä aiemminkin. Hän kertoo joutuneensa rajun maalituksen kohteeksi viime keväänä aloitettuaan Ylen somalinkielisten koronauutisten ankkurina.

–  Ensimmäisen lähetyksen jälkeen sain viestejä, joissa oli neekerittelyä ja huorittelua ja joissa sanottiin, että neekereillä ja muslimeilla ei ole tänne mitään asiaa. Lisäksi netissä levitettiin videota, jossa uutislähetyksen päälle oli laitettu suomenkieliset tekstitykset, joissa oli vihapuhetta, hän kertoo.

Ahmedin mukaan Yle teki asiasta rikosilmoituksen. Helsingin poliisista kerrottiin STT:lle, että esitutkinta on kesken. Ylen uutisten projekti koronatiedon levittämisestä eri kielillä on saanut paljon kiitosta, ja se on ehdolla vuoden journalistiseksi teoksi.

Kaikesta huolimatta Ahmed sanoo tilanteen kuitenkin parantuneen paljon verrattuna 1990-luvun alkuun, jolloin hän kohtasi kasvaessaan Itä-Helsingissä "ihan käsittämätöntä" rasismia.

– Kontulassa skinit häiriköivät somaleja, ja sitä pidettiin aivan normaalina. Meidätkin kuljetettiin välillä autolla kouluun, vaikka koulu oli ihan lähellä.

Hän on ajatellut, että tilanne on nyt toinen, kun asiat on tunnistettu ja niistä puhutaan.

– On outoa, että samaan aikaan kun sanotaan, että taistellaan vihapuhetta vastaan, tällaisista selkeistäkään tapauksista ei seuraa mitään. Silti koko ajan kannustetaan tekemään rikosilmoituksia. Viranomaisten täytyy myös osoittaa, että sanoilla on seurauksensa, ja se näkyy silloin, kun ihmiselle annetaan tuomio.