Yleinen mielen ongelma altistaa pälvikaljulle – yhteys toimii myös toisin päin

Pälvikaljuus on tulehdustauti, joka aiheuttaa läiskämäisiä kaljuja kohtia päänahkaan. Kiusallinen vaiva menee ohi yleensä muutamassa kuukaudessa, mutta moni potilas on sairastumisensa takia myös suurentuneessa masennuksen vaarassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan masennusta jo valmiiksi sairastavat ovat myös alttiimpia pälvikaljuudelle.

Tutkimus perustuu yli kuuden miljoonan brittipotilaan terveystietoihin, ja niiden perusteella pälvikaljuuteen sairastuneet sairastuvat masennukseen noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin terveet verrokit.

Yhteys oli vielä voimakkaampi toiseen suuntaan, sillä masennukseen sairastuneen riski sairastua pälvikaljuun oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin terveen verrokin. Yhteys kuitenkin katosi potilailta, jotka olivat masennuslääkityksellä. Lääkitys näytti jopa suojaavan pälvikaljulta, tulokset vihjaavat.

Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa kehon oma puolustus käy tuntemattomasta syystä itseään vastaan. Masennus on puolestaan liitetty aiemminkin autoimmuunisairauksiin, ja sillä voi olla myös geneettisiä ja tulehduksellisia yhtäläisyyksiä niiden kanssa. Nyt julkaistut tulokset tukevat tätä näkemystä, mutta havainnot eivät riitä osoittamaan, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat.

Tutkimus julkaistiin JAMA Dermatology -lehdessä.

Pälvikalju (alopecia areata) on karvan kasvua estävä autoimmuunitauti, jossa karvan aihe ei kuitenkaan tuhoudu, vaan karva voi lähteä kasvamaan uudelleen tulehduksen väistyessä. Yleensä se ilmaantuu yllättäen päänahkaan yhteen tai useampaan kohtaan. Myös kulmakarvat tai silmäripset voivat irrota. Yleensä pälvikalju paranee itsestään joidenkin kuukausien kuluttua, mutta se voi myös uusiutua äkillisesti.

Copyright Duodecim 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lue myös:

    Uusimmat