Ukraina kannustaa siviilejä käyttämään kybertaitojaan maan puolustamiseksi, kertoo Yle. Ukrainan kyberpoliisi on Ylen mukaan kertonut avoimesti iskeneensä Venäjän ja Valko-Venäjän valtionhallintoihin yhteistyössä hakkerien kanssa.
Hakkerointi on laitonta, mutta keinoja ei kaihdeta, kun sota on päällä. Tällaisen linjan on ottanut myös Ukrainan turvallisuuspalvelu, joka on pyytänyt hakkereilta vinkkejä venäläisten ohjelmistojen haavoittuvuuksista.
Ukrainan varapääministeri Mykhailo Fedorov on vedonnut ukrainalaisiin verkko-osaajiin ja kutsunut heitä mukaan vapaaehtoisten IT-armeijaan.
Ylelle haastattelun antanut tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo Ukrainan olevan teknologisesti osaava valtio. Maasta löytyy Hyppösen mukaan korkeatasoista ohjelmistoteollisuutta. Lisäksi tukena on myös aiempien vuosien kokemus Venäjän kyberhyökkäyksistä.
Hakkerointitoimiin ovat ryhtyneet erilaiset ryhmät ympäri maailman. Mukaan mahtuu Anonymousin kaltaisia kuuluisuuksia, mutta hakkerointia tehtailevat myös tuiki tavalliset ihmiset.
Lue myös: "Näyttäviä hyökkäyksiä" – tällaista jälkeä Anonymous on saanut aikaan kybersodallaan Venäjän hallintoa vastaan
Ylelle haastattelun antanut "Jouni" (nimi muutettu) kertoo tehneensä kyberhyökkäyksen Venäjää vastaan jo sodan ensimmäisenä päivänä. Hänen kohteenaan olivat kremlin.ru, lukoil.ru ja gazprom.ru – Venäjän presidentinhallinnon ja kahden energiajätin nettisivut.
Jouni kertoo liittyneensä Telegram-viestipalvelussa kanavalle, jossa jaetaan tietoa venäläisistä kohteista, joihin toivotaan palvelunestohyökkäystä. Kanavalla on 270 000 seuraajaa.
Uutistoimisto Reuters on kertonut aiemmin, että ukrainalainen hakkeriryhmä suunnittelee sähkö- ja junaverkon häiritsemistä Venäjällä. Näin saataisiin vaikeutettua Venäjän sotakaluston siirtämistä.
Iskuista voivat kärsiä myös siviilit
Osa hakkereista toimii omin päin ja tällaisella voi olla myös tuhoisia seurauksia. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virastossa NSA:ssa hakkerina työskennellyt Jake Williams huomauttaa Wired -verkkojulkaisussa, että hakkerien teoista voivat kärsiä myös siviilit. Omin päin toimivat hakkerit voivat kaataa vahingossa esimerkiksi hätäpalvelu- ja terveysjärjestelmiä.
Hyppönen lisää tähän Ylen haastattelussa, että harrastelijat voivat sotkea myös valtioiden salaisia kyberoperaatioita. Tämä voisi johtaa niiden paljastumiseen.
– On todennäköistä, että yhteentörmäyksiä tulee nyt, kun on niin paljon pelureita, Hyppönen toteaa Ylelle.
Iskulla Nato-maahan voisi olla arvaamattomia seurauksia
Venäjän tekemistä kyberiskuista Ukrainassa on ollut haittaa myös Ukrainan ulkopuolella: viime viikolla Venäjän Ukrainassa tekemät kyberiskut aiheuttivat ongelmia finanssilaitoksille Latviassa ja Liettuassa.
Jos Venäjän tekisi suoran kyberhyökkäyksen Nato-maahan, voisi tällä olla arvaamattomia seurauksia. Sen myötä voitaisiin käyttää artiklaa 5, joka velvoittaa Nato-maat puolustamaan toisiaan. Artikla pohjaa ajatukseen, jonka mukaan hyökkäys Naton jäsenvaltiota kohtaan tarkoittaa hyökkäystä kaikkia Nato-maita kohtaan.