Facebookissa raportoidaan jatkuvasti uusista tunnettujen yritysten nimillä ratsastavista huijaussivustoista, joiden järjestämät arvonnat saavat monen suomalaisen ansaan.
Pelkästään viime viikkoina Facebookissa on pyörinyt niin Rovaniemen McDonald’sin, Ikean, Huvila & Huussi -ohjelman kuin viimeiseksi myös H&M-vaateketjun nimissä huijausarvontoja. Facebook-sivut näyttäisivät toimivan kaikki samalla tavalla: sivusto perustetaan, siellä julkaistaan lyhyessä ajassa useampi houkutteleva arvontajulkaisu ja sivun nimi, ulkoasu ja jopa tiedot näyttävät ensisilmäyksellä aidoilta.
Arvonnoissa luvataan palkintoina tuotteita, lahjakortteja tai vaikkapa shoppailurahaa. Osallistumista varten käyttäjiä kehotetaan tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan julkaisua. ”Kerro myös kaverille” -tyyliset ohjeet ovat yleisiä.
Sivusto julkaisee useissa tapauksissa lyhyessä ajassa useamman saman tyylisen arvonnan, jolloin todennäköisyys ainakin yhden leviämiselle sosiaalisessa mediassa on maksimoitu. Arvonnat kun keräävät uskottavuutta nimenomaan suurella osallistujamäärällä – unohtamatta tunnettua nimeä ja houkuttelevaa palkintoa. Kaverin tykkäys julkaisussa vain lisää kiinnostavuuden määrää, sekä tietysti näkyvyyttä Facebookissa.
"Taustalla motivoi raha"
Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Jussi Eronen kommentoi MTV Digille, että useimmissa nettihuijauksissa taustalla motivoi raha.
Eronen arvioi, että Facebookin viime aikaisilla huijausarvonnoilla on voinut olla tarkoituksena kasvattaa ensin tuoreen perustetun sivuston uskottavuutta kerätyillä tykkäyksillä, kommenteilla ja jaoilla. Näin Facebookin algoritmikin alkaa nostaa julkaisuja useampien käyttäjien seinille.
Huijaussivustoja on myös joissain tapauksissa myyty eteenpäin. Tämän jälkeen sivusto voi alkaa levittää tykkääjilleen esimerkiksi tuotemainoksia tai lähettää käyttäjille viruslinkkejä.
Kaksi esimerkkitapausta
Kun esimerkiksi tavoiteltu tykkäysmäärä on saavutettu, voivat huijarit muokata aiempia arvontajulkaisujaan lisäämällä niihin esimerkiksi linkkejä, jotka vievät ulkopuolisille sivustoille.
Erosen mukaan tällöin Facebook-arvonta muuttuukin perinteiseksi huijaukseksi, jossa kerätään henkilö- ja maksuvälinetietoja tai viritetään tilausansoja. Tilausansoissa arvontaan osallistumiseen on sisällytetty salakavalasti esimerkiksi jonkin kuukausimaksullisen palvelun tilaaminen.
Facebookin huijausarvontoihin osallistuminen voi myös myöhemmin vaatia kolmannen osapuolen maksullisiin palveluihin rekisteröitymistä, jotta arvonnassa olisi todella mukana.
Eronen kertoo kaksi esimerkkiä yleisistä huijauslinkeistä: ensimmäisessä käyttäjä ohjataan täyttämään loputtomalta tuntuvaa lomaketta, jossa tarjotaan koko ajan lisää täsmentäviä kysymyksiä. Lomakkeen täyttäminen vaatii esimerkiksi sähköpostiosoitteen antamisen, mikä näkyykin nopeasti lisääntyvästä roskapostin määrästä.
Toisessa esimerkkitilanteessa käyttäjää houkutellaan soittamaan numeroon, jotta arvonnassa on varmasti mukana. Puhelu voi kestää jopa kymmeniä minuutteja ja tulla täten soittajalle kalliiksi. Lopulta käy ilmi, että mitään arvontaa ei oikeasti ole olemassakaan.
Mikäli Facebookissa tulee vastaan epäilyttäviä sivuja tai arvontoja, kannattaa ne ilmiantaa Facebookille. Näin sivut poistetaan yleensä nopeasti. Haittaa arvontaan osallistuneille voi kuitenkin ehtiä koitua tätä ennenkin, joten tarkkaavaisuus on tärkeää.