Yhdysvalloissa somejättejä yritetään saada vastuuseen "viallisen tuotteen" valmistamisesta. Vanhempien mukaan somepalvelut on suunniteltu tarkoituksella nuoria kuokuttaviksi.
Los Angelesissa on alkanut historiallinen oikeudenkäynti sosiaalisen median jättejä vastaan.
Keskiviikkona Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin on määrä joutua asianajajien tentattavaksi tapauksessa, joka voi tuoda somejäteille jättilaskun.
Tapauksesta muun muassa raportoivan Yhdysvaltain julkisen palvelun mediayhtiön NPR:n mukaan tapauksen keskiössä on kysymys: onko sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook ja Instagram, tarkoituksella suunniteltu koukuttamaan nuoria käyttäjiä ja ruokkimaan samalla nuorten pahaa oloa ja mielenterveysongelmia.
NPR:n uutisessa käytetään termiä "digitaalinen kasino", kuvaamaan somepalvelujen koukuttavuutta.
Vuosikymmenien ajan amerikkalaisten teknologiajätit ovat olleet lähes immuuneja tämän kaltaisille haasteille. Vuodelta 1996 oleva laki estää teknoyhtiöitä joutumasta vastuuseen siitä, mitä niiden käyttäjät tekevät tai kirjoittavat.
Yhtiöiden syytetään käyttäneen samoja likaisia keinoja kuin tupakkayhtiöiden aikoinaan.
Lue myös: Nuoret uhkasivat ampumisella ja pommilla ammattikoulussa – Tiktok-vitsistä iso poliisioperaatio
Viime vuosina haastajat ovat ottaneet käyttöön uuden taktiikan, jossa teknojättien kimppuun käydään "tuotevastuun" kautta.
Toisin sanoen niitä syytetään viallisen ja vahinkoa aiheuttavan tuotteen valmistamisesta.
Yhtiöiden väitetään myös jättäneen huomiotta tiedon siitä, että niiden palvelut ovat haitallisia teini-ikäisille.
Näin ala puolustautuu
Teknologiajätit ovat puolustautuneet väittämällä, että somepalveluja käyttäneiden lasten henkiset oireet eivät johdu palveluista itsestään.
Teknojättien mukaan alasta on tehty syntipukki monimutkaisille mielenterveysongelmille, joilla on monia syitä.
Nuorten vanhempien ja heidän asianajajiensa mukaan teknoyhtiöiden sisäiset asiakirjatkin paljastavat, että somejätit ovat sisällyttäneet suosituille alustoille kouluttavia ominaisuuksia, jotka houkuttavat selaamaan sisältöä loputtomasti.
"Kokemusta" täydentävät tykkäykset, erilaiset kuvafiltterit sekä appien lähettämät ilmoitukset.
– Nämä yhtiöt rakensivat koneita, joiden tehtävä on koukuttaa lasten aivot, ja ne tekivät sen tarkoituksella, asianajaja Mark Lanier sanoo tapauksesta.
Tapaus voi "avata hanat"
Oikeusjutun keskiössä on 20-vuotias kalifornialainen nainen, jota kutsutaan nimimerkillä KGM tai "Kaley".
Hän alkoi käyttää YouTubea "pakonomaisesti" ollessaan 6-vuotias. 9-vuotiaana lapsi aloitti Instagramin käytön.
Kaley on kertonut, että hänen masennuksensa ja itsetuhoiset ajatuksensa pahentuivat somealustojen käytön vaikutuksesta. Naisen on määrä todistaa oikeudessa myöhemmin.
Teknojäteillä on asiassa paljon pelissä.
Nyt käsiteltävää tapausta kutsutaan niin kutsutuksi "suunnannäyttäjäksi" ja sillä voi olla vaikutusta jopa 1 600 muuhun vireillä olevaan ja samaa aihepiiriä koskevaan oikeusjuttuun.
Alun perin nimmerkki KGM:ää koskevassa jutussa vastaajina olivat Meta, Google, TikTok ja Snap.
TikTokin ja Snapin osalta saavutettiin sovinto ennen oikeudenkäyntiä, ja nyt vastaajina ovat enää Meta ja Google.
Jos jättiyhtiöt häviävät tapauksen, edessä voi olla vahingonkorvausten aalto. Suuntaa näyttävä tapaus voi samalla tarjota osviittaa siitä, kuinka suuriksi mahdolliset kipurahat nousevat.