YK:n ydinaseet kieltävä sopimus on astumassa voimaan. Se keräsi 50 tarvittavaa ratifiointia lauantaina, kun Honduras liittyi mukaan sopimukseen.
Vuonna 2017 YK:ssa hyväksytyn sopimuksen on määrä tulla voimaan 90 päivän kuluttua eli ensi vuoden tammikuussa.
Ydinasekieltosopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet muun muassa kaikki ydinasevaltiot, esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina ja Venäjä.
Ydinasekieltosopimus on kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää esimerkiksi ydinaseiden käytön, valmistuksen ja hallussapidon.
Uutistoimisto AFP:n mukaan sopimuksen on allekirjoittanut 84 maata, mutta vain 50 niistä on ratifioinut sopimuksen eli saattanut sen voimaan.
Myöskään Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Suomi jäi vuonna 2017 sivuun sekä sopimusta koskeneista neuvotteluista että äänestyksestä. Samoin tekivät kaikki Nato-maat ja suurin osa EU-maista.
Suomi on painottanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta, joka tähtää ydinaseiden leviämisen rajoittamiseen. Tässä sopimuksessa on mukana myös osa ydinasevaltioista.
Kansalaisjärjestöissä uskotaan sopimukseen
Kriitikot ovat moittineen ydinasekieltosopimus TPNW:ta esimerkiksi epämääräisyydestä sekä siitä, että ydinasevaltiot eivät ole sitoutuneet siihen.Monet kansalaisjärjestöt kuitenkin tervehtivät Hondurasin ratifiointia ja sopimuksen voimaantuloa ilolla, kertoo AFP.
– Tämä on merkittävä askel työssä ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Nyt nämä aseet eivät ole ainoastaan moraalittomia, vaan myös laittomia, Suomen ydinaseiden vastaisen ICAN Finland -verkoston toinen koordinaattori Kati Juva sanoo Rauhanliiton tiedotteessa.
AFP:n mukaan monet kansalaisjärjestöt uskovat, että sopimuksella voidaan saavuttaa ainakin ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Sopimuksen merkitystä on verrattu muun muassa kansainvälisiin jalkaväkimiinat ja rypäleaseet kieltäviin sopimuksiin. Kiellettyjen aseiden käyttöön ja varastointiin liittyvän kielteisen huomion on arvioitu voivan vaikuttaa myös sellaisiin maihin, jotka ovat jättäytyneet sopimusten ulkopuolelle.