Yhdysvaltojen ja Iranin välisillä suhteilla on yli 65 vuoden hyinen historia täynnä juonittelua ja vallankaappauksia. Tähän artikkeliin on koottu maiden väliset kiistat aikajärjestyksessä seitsemältä vuosikymmeneltä.
Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelupalvelut järjestävät Iranissa vallankaappauksen syrjäyttääkseen pääministeri Mohammad Mossadeqin. Mossadeq halusi kansallistaa maan öljytuotannon, mikä olisi ollut isku Yhdysvalloille ja voitto Neuvostoliitolle.
Tiedustelupalvelu CIA avulla Mossadeq kammettiin vallasta, ja hänen tilalleen asetettiin kenraali Fazlollah Zahedi. Vallankaappausta käytetään Iranissa jatkuvasti esimerkkinä siitä, ettei Yhdysvaltoihin voi luottaa.
Yhdysvaltojen tukema šaahi Mohammed Reza Pahlavi menettää shiiapapiston tuen liian länsimielisen politiikan vuoksi. Šaahi syrjäytetään vuoden 1979 tammikuussa ja hänet ajetaan maanpakoon.
Kaksi viikkoa myöhemmin Iranin uskonnollinen johtaja, ajatollah Ruhollah Khomeini palaa Iraniin. Maassa järjestetään kansanäänestys, ja Iranin islamilainen tasavalta perustetaan aprillipäivänä 1. huhtikuuta.
Iranilaiset opiskelijat valtaavat Yhdysvaltojen Teheranin-suurlähetystön marraskuussa 1979. Suurlähetystön 52 diplomaattia ja muuta työntekijää pidetään panttivankeina 444 päivää.
Vastapalveluksena amerikkalaiset vapauttavat jäädytettyjä iranilaisia varoja pankeistaan.
Yhdysvallat myy salaa muun muassa ilmantorjuntaohjuksia asekauppakiellossa olevalle Iranille. Virallisesti Yhdysvallat haluaa Teheranista apua Libanonin panttivankikriisin ratkaisuun.
Presidentti Ronald Reaganin hallinto kanavoi asekaupasta saatuja tuloja Nicaraguan Contra-sisseille. Tämä johtaa poliittiseen kriisiin Yhdysvalloissa.
Amerikkalainen ohjusristeilijä USS Vincennes luulee iranilaista matkustajakonetta hävittäjäksi ja pudottaa sen. Kaikki koneessa olleet 290 ihmistä kuolevat.
Iran haastaa Yhdysvallat kansainväliseen tuomioistuimeen koneen pudottamisesta. Tapaus ei koskaan etene ratkaisuun asti, sillä vuonna 1996 Yhdysvallat sopii asian Iranin kanssa maksamalla 61,8 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset koneen uhrien omaisille.
Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush nimeää Iranin, Irakin ja Pohjois-Korean Pahuuden akseliksi. Puhe herättää Iranissa raivoa.
Vuonna 2002 iranilainen oppositioryhmä paljastaa, että Iran on kehittelemässä uraanin rikastamislaitosta ydinaseen kehittämistä varten. Yhdysvallat syyttää Irania salaisesta aseohjelmasta, jonka Iran kiistää.
YK, Yhdysvallat ja EU asettavat pakotteita konservatiivisen Mahmoud Ahmadinejadin johtamaa Irania vastaan. Kaksi kolmasosaa Iranin valuutan Riadin arvosta katoaa vain kahden vuoden aikana.
Syyskuussa 2013 Iranin maltillinen presidentti Hassan Rouhani ja Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama keskustelevat puhelimessa. Tämä on ensimmäinen näin korkean tason yhteydenotto yli 30 vuoteen.
Pitkän diplomaattisen veivaamisen jälkeen Iran suostuu rajoittamaan ydinaseohjelmaansa. Se tekee sopimuksen Yhdysvaltojen, Ranskan, Britannian, Kiinan, Venäjän ja Saksan kanssa.
Vastapainoksi nämä maat alkavat poistaa Iranin-vastaisia sanktioita. Iranin talous lähtee hurjaan nousuun.
Toukokuussa 2018 Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta ja ottaa jälleen käyttöön sanktiot, jotka se kolme vuotta aiemmin nosti.
Yhdysvallat lähettää lentotukialuksia ja pommikoneita Persianlahdelle vastaamaan Iranin uhkaan. Vuoden 2019 touko–kesäkuussa Omaninlahdella hyökätään kuuden öljytankkerin kimppuun. Yhdysvallat syyttää iskuista Irania. Myös britit ovat samaa mieltä.
20. kesäkuuta Iranin joukot pudottavat yhdysvaltalaisen tiedustelukoneen Hormuzinsalmella. Yhdysvallat vastaa iskuun tekemällä kyberhyökkäyksen Iranin sotilastietojärjestelmiin.
Molemmat maat syyttävät toisiaan, eivätkä halua perääntyä asiassa.
Lähteet: BBC, The New York Times, Encyclopedia Britannica.