Tutkijan mukaan häädettyjen taloustilanne on heikko ja talousosaamisessa on puutteita.
Häätöjen määrä vuokra-asunnoista on selkeässä kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama raportti.
Häätömäärät ovat olleet kasvussa vuodesta 2022. Viime vuonna häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Tilanne on vaikea etenkin Suomen suurimmissa kaupungeissa. Niissä häätömäärät ovat lisääntyneet keskimäärin 80 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.
Häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen.
Maksuhäiriömerkinnät yleisiä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija ja projektipäällikkö Niilo Luotonen kertoo, että häädön taustalla ovat yleisimmin taloudelliset vaikeudet. Kaikkien raportissa tarkasteltujen häätöjen taustalla on käräjäoikeuden häätötuomio. Kahden kuukauden vuokravelka täyttää vuokrasopimuksen purkuehdot, jolloin käräjäoikeudelta voi hakea häätötuomion.
– Tyypillisesti maksuvaikeudet näyttävät jatkuneen jo useita vuosia ennen kun päädytään häätöön.
Raportista selviää, että lähes 90 prosenttia häädetyistä sai häätövuonna vähintään yhden uuden maksuhäiriömerkinnän, ja keskimääräiselle häädetylle niitä kertyi häätövuonna noin neljä.
Luotosen mukaan merkit taloudelliseen riskiryhmään ajautumiseen alkavat aiemman tutkimustiedon mukaan näkyä jo peruskouluiässä.