Tutkijan mukaan häädettyjen taloustilanne on heikko ja talousosaamisessa on puutteita.
Häätöjen määrä vuokra-asunnoista on selkeässä kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama raportti.
Häätömäärät ovat olleet kasvussa vuodesta 2022. Viime vuonna häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Tilanne on vaikea etenkin Suomen suurimmissa kaupungeissa. Niissä häätömäärät ovat lisääntyneet keskimäärin 80 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.
Häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen.
Maksuhäiriömerkinnät yleisiä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija ja projektipäällikkö Niilo Luotonen kertoo, että häädön taustalla ovat yleisimmin taloudelliset vaikeudet. Kaikkien raportissa tarkasteltujen häätöjen taustalla on käräjäoikeuden häätötuomio. Kahden kuukauden vuokravelka täyttää vuokrasopimuksen purkuehdot, jolloin käräjäoikeudelta voi hakea häätötuomion.
– Tyypillisesti maksuvaikeudet näyttävät jatkuneen jo useita vuosia ennen kun päädytään häätöön.
Raportista selviää, että lähes 90 prosenttia häädetyistä sai häätövuonna vähintään yhden uuden maksuhäiriömerkinnän, ja keskimääräiselle häädetylle niitä kertyi häätövuonna noin neljä.
Luotosen mukaan merkit taloudelliseen riskiryhmään ajautumiseen alkavat aiemman tutkimustiedon mukaan näkyä jo peruskouluiässä.
– Häädettyjen taloustilanne on heikko ja talousosaamisessa on puutteita. Nuoret matalasti koulutetut miehet ovat erilaisten talousvaikeuksien suhteen merkittävä riskiryhmä.
Myös raportin mukaan häädetty on yleisimmin nuori ja matalasti kouluttautunut Suomessa syntynyt mies.
Tukien leikkaukset eivät näy
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi STT:lle sähköpostitse, että hänen keskustellessaan häätöjen ennaltaehkäisyn kanssa toimivien tahojen kanssa esiin on noussut esimerkiksi se, että nuoret aikuiset eivät aina ymmärrä, millaisia seurauksia vuokran maksamatta jättämisestä voi tulla.
Multalan mukaan häätömäärien kasvu vuodesta 2022 selittyy muun muassa korona-ajan työttömyydellä ja inflaatiolla.
– On myös hyvä huomata, että häätöjen kasvu ajoittuu aikaan, kun sote-uudistus astui voimaan. Sote-uudistus osittain heikensi asumiseen liittyviä palveluketjuja.
Viime vuonna voimaan astuneet asumistuen ja toimeentulotuen vähennykset eivät Multalan mukaan näy vielä häätötilastoissa. Niiden vaikutukset häätöjen määrän voisivat näkyä tilastoissa aikaisintaan 2024 loppupuolen osalta.
Raportissa häätöä edeltävän kalenterivuoden aikana häädetyistä 57 prosenttia sai toimeentulotukea, 65 prosenttia asumistukea ja 42 prosenttia työttömyystukea.
Ympäristöministeriö teki selvityksestä toimeksiannon Datahuoneelle.