Tähtitaivaan seuraajat saavat joulun tietämillä herkkua, kun tämän vuoden kirkkain komeetta näkyy taivaalla. 46P/Wirtanen -komeetta on alkuviikolla kirkastumassa juuri paljaalla silmällä nähtäväksi. Asiasta kertoo tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Komeetan odotetaan olevan kirkkaimmillaan tämän päivän eli 17.12. jälkeen.
Ursa kertoo, että komeetta on korkeimmillaan etelätaivaalla noin klo 22 ja loppukuusta noin klo 23. Komeettaa kannattaa tänä yönä havainnoida heti kuun laskeutumisen jälkeen eli kello 01.30 jälkeen.
Wirtanen on tällä kertaa kirkkaampi kuin yleensä, sillä se ohittaa maan varsin läheltä. Etäisyys on vain noin 30 maan ja kuun välistä etäisyyttä.
Wirtanen näkyy etelätaivaalla koko maan ohituksensa ajan. Sen voi havaita vielä tammikuun ensimmäisinä päivinäkin.
Kasvava kuu häiritsee havaitsemista
Poikkeuksellinen kirkkaus tarkoittaa sitä, että Wirtasen voi havaita jopa paljain silmin, joskin himmeänä. Ihan tavallisia kiikareitakin voi käyttää apuna havainnoinissa.
– Wirtanen näyttää paljain silmin himmeältä ja utuiselta, melko tasavaloiselta pallolta, kuvailee Ursan asiantuntija Veikko Mäkelä.
Kasvussa olevan kuun valo häiritsee kuitenkin havaitsemista. Täysikuu on 22.12.
Kuun kuun kirkkaus vaikeuttaa havainnointia jouluna. Ursa suositteleekin, että Wirtasta kannattaa tähyillä tapaninpäivänä ennen kuun nousua, joka tapahtuu Helsingissä klo 20.31, Oulussa klo 20.01 ja Utsjoella klo 19.09
Komeettojen kirkkauden ennustaminen on kuitenkin Ursan mukaan hankalaa. Kirkkaudessa voi tapahtua äkillisiä ja rajuja muutoksia.
Wirtasella ei pyrstöä
Wirtanen on halkaisijaltaan noin kilometrin kokoinen. Se muodostuu sorasta ja jäästä. Wirtasen kierros auringon ympäri kestää 5,4 maan vuotta.
Komeetan lähestyessä Aurinkoa lämpö saa komeetan jään höyristymään. Höyry muodostaa kappaleen ympärille kaasuhunnun, jota kutsutaan Komaksi. Samalla komeetalle muodostuu mahdollisesti pyrstöjä, jotka ovat soraa, pölyä ja ionisoitunutta kaasua. Wirtanen ei ole kuitenkaan kehittänyt itselleen pyrstöä.
Edellisen kerran komeetan on voinut havaita paljaalla silmällä Suomen taivaalla vuonna 2015. Tuolloin kyseessä oli komeetta Lovejoy.
Nimetty amerikansuomalaisen astronomin mukaan
Komeetta on saanut nimensä edesmenneestä yhdysvaltalaisesta tähtitieteilijästä Carl Wirtasesta. Suomalaistaustainen Wirtanen syntyi vuonna 1910 Wisconsinissa ja kuoli vuonna 1990 Kaliforniassa. Hän työskenteli Lickin observatoriossa ja löysi komeetan siellä työskennellessään.
Wirtanen -nimeä komeetalle ehdotti niin ikään amerikanasuomalainen astronomi Arnold Richard Klemola. Klemola itse on syntynyt Connecticutissa vuonna 1931. Klemola laati Wirtasen muistokirjoituksen American Astronomical Societyn julkaisuun.