Vuoden poliisista huumerikosepäillyksi – Jari Aarnion ura kuvina ja videoina

Kun Aarnio vuonna 1999 valittiin huumepoliisin päälliköksi, hän tiedosti, että oli istumassa tuuliselle paikalle.

– Huumausainemäärät kasvavat, rahaa liikkuu enemmän, mukana on väkivaltaa ja kiristystä. Nämä peruskuviot ovat kasvamaan päin, Aarnio sanoi tuolloin MTV Uutisten haastattelussa.

Samassa jutussa Aarnio kommentoi myös vuonna 1996 tapahtunutta pommi-iskua, jossa perheen kotipihalle heitettiin kranaatti.

– Sen asian ylipääseminen vie pitkän aikaa, voi sanoa, että monta vuotta. Nyt asiat alkavat olla meillä himassa oikein hyvin.

Jo tuolloin Aarnio toivoi päättäjiltä myönteistä suhtautumista poliisille kaavailtuihin lisävaltuuksiin. Hän toivoi mahdollisuutta esimerkiksi valeostoihin.

Isot huumetakavarikot jatkuivat. Esimerkiksi kesällä 2002 Helsingin huumepoliisi teki useita isoja amfetamiinitakavarikoita, yhden liigan osalta yhteensä 21 kilon edestä. Tuolloin huumeiden vastaisen taistelun strategiana oli, että huumeet pysäytettäisiin jo Suomen rajojen ulkopuolella. Aarnio ei kuitenkaan uskonut sen toimivan käytännössä.

– Se on kaunis toive ja siihen pitää pyrkiä. Kyllä meidän pitää oma roolimme hoitaa, emmekä voi tuudittautua siihen, että joku muu hoitaa asiat meidän puolestamme, Aarnio sanoi MTV Uutisten haastattelussa.

Vuonna 2007 rysähti. Valtionsyyttäjä aloitti rikostutkinnan seitsemän Helsingin huumepoliisin tekemisistä. Yksi heistä oli yksikön päällikkö Aarnio. Epäillyt virkarikokset liittyivät siihen, miten huumepoliisi hankki tietoja rikollispiireistä. Epäilyistä närkästyneet poliisit järjestivät oman tiedotustilaisuutensa aiheesta hotelli Presidentissä joulukuussa 2007.

– Olemme tänä vuonna saaneet paljastettua törkeitä huumausainerikoksia 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Henkilöstöllä on ollut sellainen villi toive, että kiitosta voisi tulla, mutta nyt onkin tullut sangollinen paskaa niskaan, Aarnio kuvasi tunteitaan tiedotustilaisuudessa.

Kolmen vuoden kuluttua tästä huumepoliisit saivat huoahtaa. Helmikuussa 2010 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi suurimman osan syytteistä. Kaikki Aarniota koskevat syytteet kaatuivat ja ainoastaan kaksi komisariota sai lopulta tuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistuksia eivät hekään saaneet, sillä oikeus piti asiaa niin vanhana.

Kolmen vuoden epäilyt kuitenkin aiheuttivat välien kiristymistä huumepoliisin ja asiaa tutkineen keskusrikospoliisin välillä. Monien lähteiden mukaan välit olivat ja ovat edelleenkin jopa vihamieliset. Sen lisäksi ja seurauksena krp:llä ja Helsingin huumepoliisilla on ollut suuria näkemyseroja esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden tilasta Suomessa.

Esimerkiksi vuonna 2012 Aarnio ja krp:n rikosylitarkastaja Sanna Palo olivat täysin eri mieltä siitä, kuinka monta järjestäytyneen rikollisuuden jäsentä Suomessa on: Palon mukaan 1 200, Aarnion mukaan huomattavasti vähemmän.

– Aina ne tiedot, mitkä annetaan julkisuuteen, eivät vastaa sitä käsitystä, mikä meillä on täällä Helsingissä. Kaikki kovat rikoksentekijät ovat Helsingissä täydessä valvonnassa koko ajan. Sen takia meille on aika vierasta ajatella, että yht'äkkiä täällä syttyisi joku jengisota, emmekä me tietäisi siitä.