Voisiko Suomi vihdoin saada oman astronautin? Astronauttihaussa menestynyt Sini kertoo, mitä tehtävässä vaaditaan

8:12
Katso haastattelu: Sini Merikallio haki astronautiksi!

Euroopan avaruusjärjestö ESA on hakenut uusia astronautteja ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Hakijoiden joukossa myös suomalaisia. 

Järjestö palkkaa 4–6 astronauttia vakituiseen työhön sekä parikymmentä henkilöä reserviin niin sanotuiksi projektiastronauteiksi. 

Mukana tuhansien hakijoiden joukossa on myö suomalaisia, muun muassa avaruustutkija ja eläinlääkäri Sini Merikallio, joka uskoo suomalaisten mahdollisuuksiin. 

– Siellä on ihan huikeita taustoja ja todella kovaa omistautumista ja osaamista. Minä jopa ihmettelisin jos tällä kertaa ei valittaisi suomalaista astronauttia, koska siellä on kyllä mistä valita, Merikallio kertoo. 

Viimeksi 200 parhaan joukkoon

Merikallio pääsi itse viime haussa pitkälle. Vuoden 2008 haussa hän pääsi 10 000 hakijan joukosta 200 parhaan ryhmään. 

– Oli kiva päästä niin pitkälle, mutta voisi sanoa, että jotain jäi vielä hampaankoloon, että sen takia lähdetään nyt uudestaan matkaan, hän sanoo.

Tänään päättyneen hakuajan jälkeen alkaa kuusivaiheinen valintaprosessi, joka on määrä saada päätökseen ensi vuoden lokakuussa. Hakijoita karsitaan prosessissa hiljalleen. 

– Viimeksi noin tuhat ihmistä otettiin seuraaviin testeihin, sellaisiin palikkatesteihin. Sitten siitä eteenpäin pienenee porukka ja pari sataa pääsee seuraaviin haastatteluosioihin, Merikallio muistelee.

– Porukka pienenee aina, kunnes lopulta siellä on jäljellä 20 astronauttia, jotka sitten palkataan Euroopan uusiksi astronauteiksi, hän jatkaa. 

Testiin kaikki, mitä astronautti voisi tarvita

Merikallio kertoo, että hakijoilta vaaditaan luonnontieteellistä koulutustaustaa. Testeissä itsessään testataan ”kaikkea, mitä astronautti voisi tarvita”. 

Ennen Merikallion karsiutumista 200 parhaan joukosta häneltä ehdittiin testata muun muassa motorisia kykyjä, matemaattista osaamista ja tiimityötaitoja. Kokelasta tentattiin myös haastatteluissa ja psykologisissa testeissä.

– En päässyt siihen vaiheeseen, missä on uimatestejä ja muita kuntotestejä, Merikallio harmittelee. 

Uusia taitoja eläinlääketieteellisestä

Viime haun jälkeen Merikallio on muun muassa opiskellut eläinlääkäriksi. Hän uskoo sen tuovan hänelle hyvää etumatkaa moniin muihin hakijoihin. 

– Mielestäni Euroopassa ei ole vielä eläinlääkäriastronautteja olemassa Euroopan avaruusjärjestöllä, mutta NASA:lla esimerkiksi on. 

Eläinlääketieteellisestä Merikallio näkee hyötyä myös ihmisten osalta. 

– Meitä kiinnostaa hirveästi se, miten ihminen toimii avaruudessa, miten fysiologia pelaa ja miten pystytään elämään painottomuudessa, Merikallio listaa. 

– Eläinlääkärin koulutus tarjoaa mahtavan pohjan, koska meillä on aika laajat opinnot fysiologiasta ja laboratoriotyöskentelystä ja siitä, miten elämä oikeasti toimii, hän jatkaa. 

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja