Epidemiatilanteen pahentuessa hallitus on pohtinut lisää rajoituksia, muun muassa anniskeluravintoloiden täyssulkua.
– Tässä haetaan niitä viimeisiä keinoja, joilla pystyttäisiin vähentämään ihmisten kontakteja sieltä korkean riskin päästä.
– Tämähän ei ole baarien, yökerhojen eikä minkään alan syy. Olosuhteet vain ovat sellaiset. Kansainvälinen näyttö on selvää – näissä ovat isoimmat riskit tartuntojen leviämiselle, kertoo THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.
Salmisen mukaan vielä mahdolliset lisärajoitustoimet ovat melko vähissä. Rajoituksia asetetaan pääosin sinne, missä aikuiset ihmiset kohtaavat.
– Meillä on tietyt vähittäistavarakaupat auki, niissähän ihmiset kohtaavat. Kohtaamiset ovat lyhyitä, mutta jostainhan ne tartunnat tulevat.
Ruokakaupat täytyy pitää auki, mutta rajoituksia olisi vielä mahdollista asettaa ei-välttämättömiin vähittäistavarakauppoihin. Salminen pitää tätä epätodennäköisenä.
– En henkilökohtaisesti usko, että sellaiseen tarvitsisi mennä. Vaikka sairaalakuormitus on kovilla, ei näytä siltä, että se olisi romahtamispisteessä.
Lisää aiheesta: THL:n Mika Salminen: Koronastrategiaa pitää muuttaa – "Vähitellen täytyy siirtyä normaalimpaan sairauden käsittelyyn"
Mikä on terveydenhuollon tila?
Terveydenhuollon kantokyvyn romahtaminen tarkoittaisi Salmisen mukaan käytännössä sitä, että hoitoon ottamiseen yhteydessä jouduttaisiin päättämään, kuka pääsee hoitoon ja kuka ei.
– Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että ne, keillä on paras mahdollisuus selviytyä, pääsisivät sairaalaan ja muut eivät. Tämmöiseen ei tietenkään missään tapauksessa haluta joutua.
Salminen sanoo, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on toiminut normaaliaikoina hyvin. Poikkeusaika osoitti heikkoudet.

