Voidaanko somessa julkaistuista ahdistelukertomuksista aloittaa rikostutkinta? Näin poliisi vastaa ja kehottaa uhreja toimimaan

3:24
Punkstoo-ilmiön myötä YleX-kanavan radio-ohjelma jäi tauolle.

Sosiaalisessa mediassa on viimeisen viikon ajan herättänyt huomattavaa keskustelua musiikkipiirien ja alakulttuurien piirissä tapahtuneet seksuaaliset väärinkäytökset ja seksuaalirikokset.

Kyseessä on Punkstoo-nimisestä Instagram-tilistä alkunsa saanut ilmiö, jossa naisvihamielisiä asenteita, seksuaalista ahdistelua, väkivaltaa ja muita väärinkäytöksiä punk-piirissä kokeneet voivat nimettömästi kertoa kokemuksistaan ja tuoda keskusteluun tätä toimintaa mahdollistaneita toimintatapoja ja rakenteita. Ilmiö laajentui nopeasti punk-musiikkipiireistä muun muassa metalli- ja rap-musiikkipiireihin.

Punkstoo-nimi juontaa juurensa joitain vuosia sitten käynnistyneestä metoo-liikkeestä, jossa naiset kertoivat kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja muista vakavista väärinkäytöksistä.

MTV Uutiset kysyi rikoskomisario Marja Väätiltä, miten kuvattujen rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden kannattaa toimia. Hän kertoo, ettei ole tarkemmin perehtynyt kyseisiin sosiaalisen median tileihin tai ilmiöön muuten, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Ymmärrän näiden seksuaalirikosten uhrien tarpeen tulla anonyymisti ulos julkisuuteen koskien heidän kokemiaan asioita, Väätti kirjoittaa sähköpostissaan.

Rikostutkinta alkaa yleensä ilmoituksesta

MTV Uutiset kysyi Väätiltä, voiko poliisi aloittaa tapausten tutkinnan omatoimisesti esimerkiksi julkisuudessa kerrottujen tietojen pohjalta.

– Tyypillisesti poliisi aloittaa tutkinnan poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella. Poliisin mahdollisuudet selvittää erityisesti seksuaalirikoksia ovat paljolti kiinni asianomistajien halukkuudesta selvittää asiaa, Väätti kertoo.

Vaikka aikka poliisi nimettömien kirjoitusten perusteella tekisi oma-aloitteisesti rikosilmoituksen, on tutkinnan jatkaminen Väätin mukaan vaikeaa ilman rikoksen asianomistajilta saatavia yksityiskohtaisia selvityksiä tapahtumista.

– Poliisi tekee toki joissain rikostyypeissä – kuten esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa – myös paljastavaa tutkintaa, Väätti kertoo.

Kannattako poliisille ilmoittaa?

MTV Uutiset kysyi Väätiltä myös, milloin ihmisen kannattaa ilmoittaa kokemuksistaan poliisille. Väätti sanoo, että poliisille voi tehdä ilmoituksen silloin, jos kokee joutuneensa rikoksen uhriksi.

– Ilmoittajan ei tarvitse tietää mahdollista rikosnimikettä. Ilmoituksen saatuaan poliisi arvioi, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja mikä on tutkittava rikosnimike, Väätti kertoo.

Ilmoituksen voi tehdä joko sähköisesti poliisin internet-sivuilla tai henkilökohtaisesti poliisiasemalla.

– Toisinaan joudutaan toteamaan, että asiassa ei ole tapahtunut rikosta, kyseisen rikoksen syyteoikeus on vanhentunut tai kyseinen toiminta ei tapahtuma-aikaan ole ollut kriminalisoitu. Esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu on ollut kriminalisoitua vasta vuodesta 2014 alkaen ja sen syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa, Väätti kertoo.

Rikosten vanhentumisajat riippuvat siitä, miten ankara kyseisestä rikoksesta on säädetty. Esimerkiksi raiskauksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen poliisi ei voi enää tutkia asiaa.

---

Mikäli olet kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, rikosuhripäivystys 116 006 palvelee kesällä suomeksi ma–pe klo 9–15 ja ruotsiksi klo 12–14. Puhelu on maksuton.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystys seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneille palvelee puhelinnumerossa 0800-97899.

12:21
Tästä Punkstoo-ilmiössä on kyse.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja