Viron ja Suomen puolustusyhteistyön on syytä nousta aivan uudelle tasolle, suurlähettiläs penää: "Ei Suomea kutsuta Pohjolan Spartaksi pelkästään runollisista syistä"

STT haastatteli Sakkovia syyskuun lopulla ennen presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikkaan painottunutta työvierailua Tallinnaan ja Tapan sotilastukikohtaan.

Baltia houkuttelee riittävästi Nato-lentäjiä, koska toimintaa riittää

Sakkovilla on poikkeuksellisen vahva turvallisuuspoliittinen tausta. Hän toimi aiemmin pitkään korkeana virkamiehenä Viron puolustusministeriössä, minkä lisäksi ansioluettelosta löytyvät johtajan pestit niin virolaisesta turvallisuuspolitiikan ICDS-tutkimuslaitoksesta kuin Virossa sijaitsevasta Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksesta.

Virossa puhuttiin Sakkovin mukaan jo vuosia sitten varsin suorasukaisesti siitä, että Suomen liittyminen Natoon olisi hyväksi myös Virolle. Hän kertoo hieman ärsyyntyneensä näitä puheenvuoroja seuranneista suomalaiskommenteista, joiden mukaan virolaisten toiveet johtuvat vain siitä, että Viro on sotilaallisesti heikko eikä kykene puolustamaan itseään ja haluaa Suomen hävittäjät valvomaan ilmatilaansa.

–  Väärin, väärin ja väärin, Sakkov toteaa.

Hänen mukaansa Viron sotilaallisen suorituskyvyn suora vertaaminen Suomeen on ensinnäkin lähtökohtaisesti epäreilua.

–  Ei Suomea pelkästään runollisista syistä kutsuta Pohjolan Spartaksi, Sakkov sanoo.

Samalla hän muistuttaa suomalaisia siitä, että Viron puolustuksen kyvyt ovat nykyään jotain ihan muuta kuin 1990-luvun alussa.

Mitä taas ilmavalvontaan tulee, Natolla ei ole ollut mitään vaikeuksia houkutella muiden jäsenmaiden ilmavoimia lentämään vuorollaan Baltian maiden taivaalle.

–  Se on operationaalisesti mielenkiintoinen ilmatila, missä lentäjät näkevät paljon toimintaa. Eli ei tässä ole mitään ongelmaa, mikä pitäisi korjata, Sakkov sanoo.

Venäjästä kauempana olevien liittolaisten on hyvä tutustua oloihin etulinjassa

Ainakin osittain sama koskee myös tilannetta maan pinnalla eli muun muassa Puolaan ja Baltiaan sijoitettuja Naton EFP (Enhanced Forward Presence) -joukkoja. Sakkovin mukaan on hyvä, että kauempana Venäjästä sijaitsevien liittolaismaiden joukkoja tuodaan luomaan pelotetta Venäjää kohtaan ja tutustumaan samalla paikallisiin olosuhteisiin etulinjan Nato-maissa.

Esimerkiksi Virossa Britannian johtaman EFP-joukon riveissä on sotilaita myös Tanskasta ja Ranskasta. Sakkovin mukaan voi paljonkaan liioittelematta sanoa Britannian koko maavoimien käyneen joukko-osasto kerrallaan kiertävillä komennuksilla Virossa.

Sakkov muistuttaa, että kaikki edellä mainittu Suomen ja Viron puolustusyhteistyöstä koskee toimintaa rauhan aikaa. Operatiivinen suunnittelu sotatilanteisiin on asia erikseen, eikä niistä kuvioista puhuta haastatteluissa. Sakkov korostaa kuitenkin pitävänsä ehdottoman välttämättömänä, että Virossa on suomalaisia yhteyshenkilöitä.

– Pitää olla hyvät yhteydet, jotta tiedetään, millaisia suunnitelmia sodan varalle on tehty niin kansallisesti kuin Naton puitteissa, Sakkov perustelee.

– Meidän pitää varmistaa, että yhteinen ympäristömme, mukaan lukien Suomenlahti, on meille turvallinen – ja turvaton niille, jotka ovat sodassa meitä vastaan.