Tunturivaellus on elämys, mutta ennen reitin valintaa on arvioitava oman kunnon kestävyys. Varusteitakin tarvitaan.
Suomessa on 37 kansallispuistoa, joissa vierailee vuosittain kaksi miljoonaa kävijää. Yksi suosituimmista kohteista on Pelkosenniemen ja Kemijärven alueella sijaitseva Pyhän-Luoston kansallispuisto, joka muodostuu vuonna 1938 perustetusta Pyhätunturin kansallispuistosta ja sen luoteispuolella sijaitsevasta Luoston alueesta.
Yli kaksi miljardia vuotta sitten muodostunut Pyhän tunturijono on itä-länsisuuntainen ja pituudeltaan kymmenisen kilometriä. Aikoinaan korkean vuorijonon pehmeämpi kiviaines on eroosion ja jääkausien ansiosta rapautunut pois ja jäljelle on jäänyt lähinnä kovaa kvartsiittia, jota on erikokoisina lohkareina maastossa ja tunturien rinteillä valtavia määriä.
Pyhän kolme tunnetuinta huippua ovat itäisimpänä sijaitseva Kultakero, jota kutsutaan myös Ykköseksi. Muut laet eli kerot ovat Ukonhattu eli Kakkonen ja läntisin ja myös korkein huippu Noitatunturi eli Kolmonen.
Noitatunturi on pyhä paikka
Noitatunturi on saamelaisten vanha seitatunturi. Sen huippu kohoaa 540 metrin korkeuteen ja tunturin ylittävä 12 kilometriä pitkä vaellusreitti on merkitty opasteissa mustaksi eli vaativaksi. Vaativuus tosin on jokaisen vaeltajan itse arvioitava, mustan koodin lisäksi mitään muita varoituksia tai ohjeita ei opasteissa anneta. Myös sääolosuhteiden äkillinen muuttuminen saattaa tehdä reitistä arvioitua raskaamman. Vaelluksen arvioitu kesto on tauoista ja vaeltajasta riippuen 5 – 8 tuntia.
