Päänsärky ei ole aina samanlaista. Koska syyt särkyyn vaihtelevat, on hoitomuotoja myös erilaisia. Canadian Living kirjoitti viidestä eri tyyppisestä päänsärystä.
Jännityspäänsärky
Jos päätäsi on joskus särkenyt, se on luultavasti tuntunut juuri tällaiselta: tasaiselta, puristavalta tai kiristävältä säryltä. Puristus tuntuu useimmiten joka puolella päätä, mutta se voi olla myös toispuoleista tai painottua ohimoille, päälaelle tai takaraivolle. Lievä päänsärky tuskin edes vaikuttaa päivittäisiin toimiin, vaan voit puristuksen tunteesta huolimatta jatkaa esimerkiksi television katsomista tai tietokoneella työskentelyä.
Syyt: Jännittyneet lihakset niskan, hartioiden ja päänahan seudulla ovat yleensä osallisina jännityspäänsärkyyn. Taustalta voi löytyä myös stressiä, unenpuutetta, epäterveellisiä ruokailutapoja, masennusta, ahdistusta ja raskaita elämäntilanteita. Jotkut ovat myös synnynnäisesti taipuvaisempia jännityspäänsärkyyn. Vaivan perimmäistä syytä ei tiedetä.
Hoito: Useimmiten kipu loppuu itsestään, mutta miedot särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat nopeuttaa olon paranemista. Apua voi saada myös jännittyneiden lihasten venyttelystä tai hieronnasta sekä etenkin ulkoilmassa tapahtuvasta liikunnasta.
Migreeni
Migreenikipu kestää yleensä noin neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Kipu tuntuu sykkivänä, usein vain toisella puolen päätä, ja pahentuu liikkuessa. Oireisiin saattaa kuulua myös pahoinvointia ja oksentelua sekä valo-, haju- tai ääniherkkyyttä. Osalla tulee ennen päänsärkyä auraksi kutsuttu esioire, joka ilmenee näköhäiriönä.
