Migreeni on kohtauksellinen neurologinen sairaus. Yksi kohtaus voi kestää useita päiviä.
Moni yhdistää migreenin päänsärkyyn, mutta todellisuudessa kyseessä on neurologinen sairaus, johon liittyy myös monia muita oireita kuin vain päänsärkyä.
Siinä missä esimerkiksi lihasjännityspäänsärky, joka on päänsäryistä yleisin, voi helpottua särkylääkkeillä tai kevyellä liikunnalla vielä saman päivän aikana, on migreenille tyypillistä, että kohtaus kestää jopa useita päiviä.
Kohtaus alkaa usein jo ennen ensimmäistä päänsärkypäivää.
– Tyypillisiä ennakko-oireita ovat esimerkiksi väsymys, mielialaoireet, muistioireet tai makeanhimo, kertoo neurologian erikoislääkäri Salli Paavonen Pihlajalinnan tiedotteessa.
– Jälkioireena puolestaan olo on usein väsynyt. Monet käyttävät termiä aivosumu kuvaamaan migreenin jälkeistä oloa.
Lue myös: Niskajumin syy tulkitaan usein väärin – voi olla migreenin oire
Migreenikohtaus saattaa kestää aikuisella jopa kolme päivää. Tänä aikana oireilu voi aaltoilla ja uusiutua, kertoo Paavonen MTV Uutisille.
– Myös peräkkäiset migreenikohtaukset ovat mahdollisia. Erityisesti naisilla kuukautisten yhteydessä.
Migreenille tyypillistä on myös aivojen kipuherkistyminen. Jos kohtauksia ei hoideta kunnolla, niiden määrä herkästi lisääntyy entisestään.
Toiminnan muutoksia hermosoluissa
Migreenin jälkeen aivot voivat tuntua turvonneilta.
Aivoissa ei kuitenkaan todellisuudessa ole turvotusta, mutta kohtauksessa tapahtuvat hermosolujen ja verisuonten toiminnan muutokset voivat johtaa jälkitilaoireisiin, jotka tuntuvat esimerkiksi turvotukselta päässä.
– Nämä muutokset ovat kuitenkin ohimeneviä, eivätkä näin ollen aivorakenteellisesti pysyviä, Paavonen kertoo MTV Uutisille.
Riskinä särkylääkepäänsärky
Mikäli migreenin aiheuttamaa päänsärkyä pyrkii lievittämään toistuvasti särkylääkkeillä, voi se johtaa särkylääkepäänsärkyihin.
Särkylääkepäänsärky voi kehittyä tilanteessa, jossa särkylääkkeitä käytetään paljon päänsärkyjen hoitoon.
– Tällöin särkylääkkeiden käyttö alkaa aiheuttaa pääkipua ja päänsärky alkaa hiipien kipulääkkeen vaikutuksen päättyessä.
– Sen sijaan, että kipulääkkeitä syödään päänsärkyyn jatkuvasti, tulisi kivun syy selvittää ja hoitaa, Paavonen huomauttaa.
Migreeniin on olemassa monenlaisia lääkevaihtoehtoja. Myös kohtauksen estoon on olemassa lääkkeitä.
Lue myös: Kohtauksen iskiessä Susannan oikea puoli halvaantuu – tällainen on hemipleginen migreeni
Näköoireet eivät yleisemmin kuulu migreenikohtaukseen
Auraton migreeni on selvästi yleisempi migreenin muoto. Auraton migreeni voi joskus kuitenkin olla vaikeampi tunnistaa kuin migreenin aurallinen muoto.
Auralliseen migreeniin liittyy auraoire, joka usein on näköhäiriö kohtauksen alussa. Migreeniä sairastavista noin 15 prosentilla kohtaus alkaa auraoireella.
Samalla henkilöllä voi olla sekä aurattomia että aurallisia migreeneitä.
Lue myös: Neurologin mukaan auratonta migreeniä alidiagnosoidaan – "Lääkäri ei välttämättä osaa tunnistaa"
Miten migreeni eroaa muista päänsärkytyypeistä?
Migreenin aiheuttama päänsärky on tyypillisesti kovaa, toispuoleista, pulssin mukaan sykkivää ja liikkeessä pahenevaa.
Migreenipäänsärkyyn voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua tai valo- ja ääniherkkyyttä.
Myös auraoireita, tyypillisesti näköhäiriöitä, voi olla.
Migreenipäänsärky ei helpotu kevyessä liikunnassa toisin kuin esimerkiksi lihasjännityspäänsäryssä voi olla.
Lue lisää eri päänsärkytyypeistä.
Katso myös video: Päänsärky ja migreeni – mikä avuksi jomotukseen?
10:11