Näin erotat eri päänsärkytyypit.
Migreeni on yleinen sairaus. Naisista noin 15 prosenttia ja miehistä noin 5 prosenttia kärsii migreenistä.
Kaikkiaan joka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä.
Luku voi olla tätäkin suurempi, sillä neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Matti Ilmavirran mukaan hyvin tyypillisetkin migreenikohtaukset tulkitaan usein väärin pelkiksi kaularanka- tai niskalihasvaivoiksi.
– Niskamigreeni ei välttämättä leviä ollenkaan pään etuosaan, ja siitä kärsiviä ihmisiä on itse asiassa enemmän kuin viidennen aivohermon eli kolmoishermon alueen migreeniä sairastavia, Ilmavirta sanoo.
Lue myös: Miksei parasetamoli auta päänsärkyyn?
Migreeniä vai jotain muuta?
Neurologian erikoislääkäri Salli Paavonen Pihlajalinnasta kertoo, miten eri päänsäryt oireilevat.
Migreenin aiheuttama päänsärky on tyypillisesti kovaa, toispuoleista, pulssin mukaan sykkivää ja liikkeessä pahenevaa.
Migreenipäänsärkyyn voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua tai valo- ja ääniherkkyyttä.
Myös auraoireita, tyypillisesti näköhäiriöitä, voi olla.
Lihasjännityspäänsärylle tyypillistä on, että kevyt liikunta helpottaa kipua, näin ei käy migreenipäänsäryssä.
Lihasjännityspäänsärky on usein luonteeltaan vannemaista tai toispuoleista.
Migreenipäänsärky ja lihasjännityspäänsärky voivat esiintyä yhtä aikaa.
Särkylääkepäänsärky aiheutuu nimensä mukaan särkylääkkeiden käytöstä. Siitä voivat kärsiä ihmiset, jotka käyttävät paljon särkylääkkeitä kivun hoitoon.
Tällöin särkylääkkeiden käyttö alkaa aiheuttaa pääkipua, ja päänsärky alkaa hiipien kipulääkkeen vaikutuksen päättyessä.
Sarjoittainen päänsärky tuntuu aina toispuoleisena, mutta aina samalla puolella päätä. Usein kipu kohdistuu silmän alueelle. Kipukohtaus on lyhyempi kuin migreenissä, mutta tyypillisesti kohtaus on hyvin raju.
Kolmoishermosärky paikallistuu kasvojen kolmoishermon alueelle ja ilmenee yleensä lyhyinä, mutta todella kivuliaina ja säteilevinä hermokipukohtauksina.
Katso myös video: Päänsärky ja migreeni – mikä avuksi jomotukseen?
10:11