Viimeinenkin oikeusjuttu puukartellista päättyi metsäyhtiöiden voittoon – taistelu korvauksista jatkui vuosia

Vuosikausia jatkunut oikeustaistelu puukartelliin syyllistyneitä metsäyhtiöitä vastaan päättyi tiistaina yhtiöiden voittoon.

Korkein oikeus (KKO) ilmoitti, ettei se ota käsittelyyn Metsähallituksen valitusta. Näin ollen asiassa jää voimaan hovioikeuden tuomio, jonka mukaan yhtiöiden ei tarvitse maksaa Metsähallitukselle korvauksia.

Metsähallituksen korvauskanne oli yksi kolmesta, jotka nostettiin yhtiöitä vastaan vuonna 2011. Metsähallituksen lisäksi myös joukko metsänomistajia ja kuntia vei metsäyhtiöt oikeuteen. Nämä kanteet päättyivät metsäyhtiöiden eduksi jo aiemmin.

Kartellin aiheuttamista vahingoista ei löytynyt näyttöä

Kanteissa oli kyse Stora Enson, Metsäliiton ja UPM-Kymmenen hintakartellista, joka markkinaoikeuden mukaan oli voimassa vuosina 1997–2004 ja jonka tarkoitus oli pitää raakapuun hinta kurissa.

Markkinaoikeus tuomitsi kaksi yhtiöistä miljoonasakkoihin kartellin vuoksi vuonna 2009. UPM-Kymmene ei joutunut maksamaan sakkoja, koska se itse ilmoitti viranomaisille kartellista.

Kantajat väittivät, että kartellin aikana raakapuuta myytiin alihintaan ja siitä koitui heille taloudellista vahinkoa. Eri oikeusasteet eivät kuitenkaan löytäneet tästä näyttöä.

Metsähallituksen tapauksessa hovioikeus totesi, ettei metsäyhtiöiden toiminta ollut sellaista, että sen olisi voinut olettaa alentaneen hintatasoa kilpailullisesta hintatasosta. Metsähallitus pahoitteli KKO:n päätöstä jättää juttu käsittelemättä.

–  Metsähallitus olisi pitänyt erittäin tärkeänä, että kilpailuoikeudellisesti näin yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja monimutkainen vahingonkorvausasia olisi käsitelty maan korkeimmassa oikeusistuimessa, se sanoi tiedotteessa.

Metsänomistajat ja kunnat tyytyivät käräjätuomioon

Niin kutsutussa metsänomistajahaarassa liki 500 yksityistä metsänomistajaa vaati yhtiöiltä noin 12 miljoonan euron korvauksia. Metsänomistajat katsoivat, että kartelli laski raakapuun hintaa ja metsänomistajat menettivät suuria summia.

Käräjäoikeus hylkäsi korvausvaateen ja määräsi metsänomistajat maksamaan yhtiöiden mittavat oikeudenkäyntikulut. Osa metsänomistajista aikoi viedä jutun hovioikeuteen, mutta viime vuoden alussa he kuitenkin päätyivät ottamaan vastaan metsäyhtiöiden sovintotarjouksen.

Sovinnon mukaan kaksi yhtiöstä ei vaatinut kulujen korvaamista, kun juttua ei viety hoviin. Metsäliitto ei tehnyt sovintotarjousta.

Kuntahaarassa yli 30 kuntaa penäsi yhtiöiltä noin kuuden miljoonan korvauksia. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kuntien kanteet syksyllä 2017.

Oikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että puun myynti olisi vähentynyt, kauppoja jäänyt tekemättä tai kunnille koitunut vahinkoa. Kunnat valittivat hovioikeuteen, mutta peruuttivat valituksensa kesällä 2018.

Puukartellisoppa alkoi muhia vuonna 2004 

  • Toukokuussa 2004 Kilpailuvirasto teki yllätystarkastukset Metsäliiton ja Stora Enson toimitiloihin useilla eri paikkakunnilla. Tarkastukset tehtiin sen jälkeen kun UPM-Kymmene oli itse ilmoittanut kartellista Kilpailuvirastolle.
  • Joulukuussa 2006 Kilpailuvirasto esitti Metsäliitolle ja Stora Ensolle sakkoja kilpailulakien rikkomisesta raakapuun hankinnassa vuosina 1997–2004. Tekemänsä ilmiannon takia UPM-Kymmene välttyi sakoilta.
  • Joulukuussa 2009 markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton 21 miljoonan ja Stora Enson 30 miljoonan euron sakkoihin raakapuukartellista.
  • Vuoden 2011 aikana Metsähallitus sekä joukko kuntia ja metsänomistajia nostivat omat kanteensa kolmikkoa vastaan. Metsähallitus vaati yhtiöiltä alun perin noin 160 miljoonan, kunnat kuuden miljoonan ja metsänomistajat noin 12 miljoonan euron korvauksia.

 


Lue myös:

    Uusimmat