Suomen on kiritettävä EU:n ilmastopolitiikkaa, ei jarrutettava sitä, sanoo vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa sijaistava varapuheenjohtaja Iiris Suomela.
Maria Ohisalo jäi eilen perhevapaalle, ja Iiris Suomela sijaistaa häntä ensi kesäkuuhun saakka.
Suomela kommentoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta rassannutta taksonomiakiistaa puheessaan vihreiden puoluevaltuuskunnalle Helsingissä.
– Kello tikittää ja lähivuodet ovat kriittisen tärkeitä ilmastokriisin torjunnan kannalta. Sen takia onkin valtavan surullista, miten moni suomalainen poliitikko ei ole valmis tukemaan edes vapaaehtoista ilmastotyötä, sijoittajien ja yritysten pyrkimyksiä toimia kestävästi, Suomela sanoi viitaten taksonomiakeskusteluun.
Taksonomialla eli kestävien rahoitustuotteiden määritelmällä EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.
Suomelan mukaan taksonomian myötä sijoittajat voivat luottaa, että heidän rahansa eivät mene saastuttamiseen tai ympäristölle haitalliseen toimintaan. Näin ei Suomelan mukaan tällä hetkellä ole, koska alalla ei ole riittäviä kansainvälisiä standardeja.
– Tämä on tärkeää, koska ilmastokriisin torjunta ei onnistu vain julkisella rahalla, vaan me tarvitaan kaikki, myös yritykset ja sijoittajat mukaan tekemään tätä muutosta, Suomela painotti.
"Ei vie päätösvaltaa metsistä"
Myös uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) kommentoi taksonomia-asiaa omassa puheessaan puoluevaltuuskunnalle.
Kari nousi ympäristö- ja ilmastoministeriksi perjantaina, kun aiemmin salkkua kantanut Krista Mikkonen (vihr.) siirtyi Ohisalon paikalle sisäministeriksi.
Karin mukaan taksonomia on vapaaehtoinen luokittelujärjestelmä, jonka avulla ilmasto- ja ympäristöystävällisimmät hankkeet voidaan helpommin tunnistaa rahoitusmarkkinoilla.
– Ilmastokriisi on niin massiivinen kysymys, että ei sitä mitenkään pelkästään verorahoilla ratkota. Siihen ei yksinkertaisesti verorahat riitä. Mukaan tarvitaan kaikki, jokainen ihminen ja järjestö, ja myös jokainen yritys, Kari sanoi.
Kari sanoi uskovansa, että markkinatalous on hyvä keino ratkoa ilmastonmuutosta, kunhan säännöt ovat kohdillaan. Ilmastotoimien edistäminen on Karin mukaan pitkällä tähtäimellä myös suomalaisten yritysten etu.
– Maamme on pullollaan sitä osaamista, jota kestävämmän talouden rakentaminen vaatii. Siis pelko pois, kyllä suomalaiset yritykset pärjäävät, Kari kannusti.
Karin mukaan taksonomia ei kiellä tai estä mitään eikä se pakota ketään mihinkään.
– Se ei vie yhdeltäkään maalta päätösvaltaa omista metsistään, Kari painotti.
Hallitus jakautunut kahtia
Hallituksessa SDP, keskusta ja RKP ovat vastustaneet EU:n taksonomia-asetukseen liittyvää säädösehdotusta, koska ne eivät ole tyytyväisiä metsien käsittelyn teknisiin kriteereihin. Hallitus pitää kriteerejä osin vaikeasti ymmärrettävinä ja tulkinnanvaraisina.
Tulkinnanvaraisuudesta voisi seurata, että metsätalous voisi rajautua taksonomian ulkopuolelle ja mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä. Suomi katsoo myös, että yksityiskohtaisen metsätalouden sääntelyn tulee pysyä jäsenmaiden toimivallassa.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat olleet asiassa eri mieltä kolmen muun hallituspuolueen kanssa.
Marinin mukaan asiassa pyrittiin löytämään yhteistä näkemystä hallituspuolueiden välillä, mutta kannat olivat kaukana toisistaan. Marinin mukaan hallituspuolueiden puheenjohtajaviisikko päätyi menettelemään siten, että hallituksen enemmistön kanta on hallituksen kanta.
Kari arvioi, että taksonomia menee EU:ssa läpi Suomen ja Ruotsin vastustuksesta huolimatta, sillä asiasta päätetään määräenemmistöllä.
– Se on meille vetoapua Euroopasta, jota välillä me täällä Suomessakin tarvitaan, Kari sanoi.